11 asiaa

Paula herätti minut talviunilta  yhdentoista asian haasteellaan! Idea menee näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Hänen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


11 asiaa minusta:

1. Olen toivottoman hajamielinen
2. Olen myös auttamaton yökyöpeli 
3. Aamuisin olen äreä mörökölli
4. Kevät on  lempivuodenaikani
5. Olen toivoton priorisoimaan asioita, onneksi Siperia/elämä opettaa
6. Rakastan puutarhanhoitoa melkein yhtä paljon kuin kirjoittamista
7. Olen ujo
8. Kuuntelen mieluummin kuin puhun itse
9. Aloitan enemmän asioita kuin saan päätökseen
10. Lapsen tavoin uskon, että myös yhden ihmisen teoilla voi muuttaa maailmaa.
11. Ostin alkuvuodesta kuntosalikortin, enkä ole vielä antanut periksi. Istumatyö yhdistettynä kirjoitusharrastukseen on selälle kuolemaksi, toivon tämän vähän tasapainottavan puntteja.


Tässä Paulan  kysymykset ja vastauksia niihin:
1. Kirjoittamisesi inspiraatio?
Todellisuuspako arjesta, elämä ympärillä.

2. Kuka on kirjoittamiseesi itsesi jälkeen eniten vaikuttanut henkilö?
Haluaisin vastata jotain muuta, mutta pakko tunnustaa että varmasti se on äitini. Hän on ohjannut minut kirjojen maailmaan ja valinnut kirjat lapsuudenkotini kirjahyllyyn. Jotenkin uskon että lukemani kirjat vaikuttavat myös kirjoittamiseeni.

3. Mahdollinen kohdeyleisösi?
Ensimmäisen kohdalla kevyttä todellisuuspakoa kaipaavat ihmiset, toisen kohdalla dekkareista pitävät ja kolmannen osalta kirjallisuuden sekakäyttäjät

4. Minkälaista tukea ja apua olet kirjoittamiseen saanut?
Mies antaa kirjoitusrauhan (siis ymmärtää, miksi vaimo nököttää iltatolkulla suljettujen ovien takana). Koelukijoiden apu on ollut korvaamatonta, Leirinuotion kirjoitusvinkit ja virtuaaliluennot antoisia. Ja tietenkin tämä vertaistuki täällä blogistaniassa, se on korvaamatonta myös!

5. Minkälaista tukea vielä tarvitsisit?
Olisi mahtavaa, jos kustannustoimittaja editoisi tekstini ja rahavarannot riittäisivät siihen, että voisin tehdä vaikka vain osapäivätöitä ja kirjoittaa loppupäivän.

6. Mikä kirjoittamisessa on hankalinta?
Ajan riittämättömyys, ja tästä johtuen ideoiden priorisointi. Liian usein päädyn kirjoittamaan useaa tarinaa yhtäaikaa. Editointi ei ehkä ole hankalaa, mutta se on pirun tylsää puuhaa. 

7. Mikä sinua estää kirjoittamasta?
Krooninen aikapula

8. Miten olet päässyt yli kohdissa 6 ja 7 mainitsemistasi kynnyksistä?
Yritän hyödyntää muusta elämästä ja päivätyöstä jääneen ajan mahdollisimman hyvin. Olen karsinut mm. televisionkatselua paljon ja muita aikavarkaita. Joskus tuo auttaa, joskus päädyn väsyneenä tuijottamaan tietokoneen ruutua saamatta mitään aikaiseksi.


9. Kirjallinen esikuvasi - keneltä ehkä olet saanut vaikutteita tai kenen tavalla haluaisit pystyä kirjoittamaan?
Albert Camus ja Stephen King

10. Lempikirjasi, yksi tai useampi?
Nämä nyt tulevat ensimmäsenä mieleen: Alber Camus:Sivullinen, Oscar Wilde:Dorian Grayn muotokuva, Dostojevski: Riivaajat, Marko Hautala: Itsevalaisevat.

11. Tähän mennessä upein hetki, pieni tai suuri, kirjoittajaelämässäsi?
Oma omakustanne kansien välissä. 

Haastaisin  Been, Deen, Lilan, E.K:n, Ketun ja Tiksun
ja heiltä tahtoisin kysyä:

1. Miksi kirjoitat?
2. Mikä on päämääräsi kirjoittamisen suhteen? Lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä?
3. Oletko kirjotusmielessä testannut/kokeillut jotain uutta asiaa? Mitä?
4. Neuvo, minkä haluaisit jakaa muiden kirjoittajien kesken?
5. Keskitytkö yhteen genreen vai useampaan? Vai kirjoitatko genrejen ulkopuolella?
6. Pahin kompastuskivesi?
7. Onko sinulla maneeria, yhtä tai useampia?
8. Kirjailija, ketä arvostat?
9. Lempikirjasi lapsena/nuorena?
10. Lempikirjasi nyt?
11. Tähän mennessä upein hetki, pieni tai suuri, kirjoittajaelämässäsi? 

Hyvää ystävänpäivää!

Ei aika mennyt koskaan palaa - 2012

Blogini on elänyt hiljaiseloa pitkään, tässä joitain tärkeimpiä kuulumisa vuoden alkuun. Ennen joulua jouduin viikoksi sairaalaan puhjenneen umpisuolen takia (pirut lähettivät minut ensin kotiin vatsakipuineni).  Nyt kun kaikki on jo takanapäin, voin vain todeta että saikkupäivät olivat tehokkaita kirjoituspäiviä, sai leikkiä oikeaa kirjailijaa. Juuh, jossain vaiheessa kyllä seinät alkoivat kaatua päälle, ei sitä paria viikkoa pidempään olisi kestänyt.

Joulupukki ilahdutti minua usealla kirjalahjalla:
Marie Hermansson: Laakso
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Stephen King: Tapahtumapaikkana Duma Key
Micael Dahlen: Ihmispedot
Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi
Rina Rovio: Ajan loppu ;-DDDDDD

Viimeisen kohdalla repesin, lahjan antajaksi paljastui runokirjan omakustanteena julkaissut tätini, joka arveli minun pitävän kirjasta "Koska tehän olette käyneet Meksikossa". Niin, ainoastaan muutama ihminen lähipiiristäni tietää tästä projektista. Kun avasin paketin, pelkäsin paljastuneeni ;-)

Vuosi hujahti taas kerran vauhdilla. Ohessa listattuna muutamia kirjallisia saavutuksia ja häröilyjä 2012:

• Alkuvuodesta runosuoni sykkii ja lähetin kokoelman Saarikoski-kilpailuun ja pariin kustantamoon (mistään ei ole kuulunut mitään)
• Sain kuusi hylkyä Ajan lopusta, joista kaksi ihan kannustavia
• Aloitin Ajan lopun kääntämisen englanniksi, mutta lopetin kymmenennen luvun kohdalla
• Toukokuussa julkaisin Ajan lopun Bod:n välityksellä omakustanteena
• Sain melkein kustannussopimuksen
• Työstin Aavistusta ja aloitin H:n, molemmat edelleen työn alla
• Leirinuotion ääressä tapasin uusia ja vanhoja kirjoittajatuttavuuksia. Paras kirjoitusleiri ikinä!
• PeNoWriMo, K sai alkunsa
• Kolme novelliraakiletta 
• Luin vuoden aikana muutaman kirjoitusoppaan: Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä, James N. Frey: How to write a Damn Good Novel, II, Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto, Asko Martinheimo: Parempi lause: uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen, Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha
• Luin myös vinon pinon kirjoja, jotka ajattelin listata myöhemmin omalle sivulleen.

Tavoitteita vuodella 2013 (lupauksia en tohdi enää tehdä)

• Aavistus kustantamokierroskuntoon viimeistään loppuvuodesta
• K:n juonikuviot valmiiksi
• Taustatutkimus H:hon valmiiksi
• Neljä novellia (aina täytyy pistää paremmaksi),  sekä tietysti edellisten novelli-raakileiden muokkaus kypsemmiksi
• Välttää kirjoitusblokki
• Jatkaa tyylikokeiluja, kunnes oma ääni löytyy 
• Lämmitellä Leirinuotion loimussa

Lopuksi toivottaisin kaikille onnellista, kirjoittamisen/lukemisentäyteistä ja menestyksekästä uutta vuotta 2013! 

Maraton vs puolimaraton

Monet maratonin juosseet tutut ovat juosseet ensin puolimaratonin. Kuuleman mukaan jos jaksaa juosta puolikkaan jaksaa myös kokomaratonin. Loppu on nimittäin sisusta kiinni (ja rytmistä, hengityksestä, tankkauksesta...).
Niin. Päteeköhän sama nanoiluun? Harjoitusnanoni hyytyi hieman yli 34 tuhanteen sanaan maanantaina. Ei vain hotsittanut enää. Tiesin, että saisin kaivatun sanamäärän kasaan, mutta se ei olisi edesauttanut tarinaa. Teksti kaipasi eniten editointia ja joidenkin sivujuonteiden kypsyttelyä. Loppuviikon olenkin siis enimmäkseen editoinut tarinaa ja nyt siinä on enää vain 31 144 sanaa. Silti olen tyytyväinen, tarinan peruskehikko on nyt kasassa. Tästä lienee hyvä jatkaa.

Olen myös lukuahminut. Ihanat loppuviikon saikkupäivät vain löhösin ja luin. Kirjoitusoppaina luin Eeva Kilven Ihmisen ääni-teosta ja Juha-Pekka Koskisen Harkittua murhaa. Lisäksi imin itseeni Marko Hautalan Käärinliinat-kirjan. Häikäistyin. Miten joku voi kirjoittaa noin? Etenkin naisista. Päästä sisälle toisen ihmisen pään sisälle tuolla tarkkuudella. Esimerkiksi miten mieskirjailija voi tietää, miten nainen häpeää liian tummana kasvavia nänninympäryskarvojaan? Minulla on vielä paljon opittavaa...

Kirjamessuraportti

Saavuimme tyttäreni kanssa kirjamessuille tuntia aiottua myöhemmin. Eli ne tapahtumat olivat jo ohitse, joihin olin suunnitellut etukäteen meneväni. Ei haitannut, eikä harmittanut, minulla oli hyvä karma matkassa.
Nämä olivat ensimmäiseni. Yleensä inhoan käydä messujen tönivässä tungoksessa, mutta lukeva ja kirjoittava kansa on fiksumpaa. Vaikka väkeä oli paljon, messuilla oli ilmavaa, kukaan ei tallonut varpaille tai tökännyt kyynärpäätä kylkeen.
Ensimmäisenä osuimme sattumalta Siiri Enorannan haastatteluun.  En ehtinyt kuulla kysymystä, mutta vastauksessaan Siiri kertoi kokevansa julkisuudessa esiintymisen vieraaksi ja oudoksi. Hän kyllä myönsi sen olevan välttämätöntä kirjojen myynnin edistämiseksi, mutta tunnustautui kirjailijankammiossaan viihtyväksi erakoksi. Voi miten upeasti tuo ujo ja herkkä nuori nainen esiintyi! Siirin seuraava kirja on dystopia, jonka päähenkilöinä ovat rakastavaiset pojat.

Siiri Enoranta kertoo kirjailijuudesta.

Seuraavaksi suuntasin kohti BoD:n pistettä, ihan kartasta piti katsoa sen sijainti. No niin, luonnollisesti se sijaitsi ihan perimmäisessä nurkassa. Ständi oli typötyhjä, joten rohkenin nappaaman tuon kuvan ja paljastamaan BoD:ilaiselle minkä kirjan olin kirjoittanut. Pukinkonttiin haalin Meidän Milla-kirjan. Lähtiessäni osastolle oli saapunut lisää väkeä, ihan viisi :-)

Jossain tuolla se on, muiden samanmoisten joukossa.

Kiertelimme tyttären kanssa lisää ja hän jumittui Otavan lastenkirjaosastolle. Samaan aikaan Otavan lavalla esiintyi Riikka Pulkkinen. Hän oli juuri lukemassa koskettavaa katkelmaa Vieraasta. Taas osuin kohdalle haastattelun ollessa loppusuoralla. Pulkkinen osasi ottaa yleisönsä, huumaannuin ja jonotin kiltisti nimmarin. Vaikka en yleensä tee niin. Kirjailijat on keski-ikäisen rokkareita!

Riikka Pulkkinen siteeraa kirjaansa.

Waltari-lavalla esiintyi Masha Geshen, mies joka uskaltaa arvostella Putinia. Kuuntelin tovin, kun hän puhui arvostavaan sävyyn Julian Assangesta ja arkipäivän sankareista. Informaation levitys on tärkeää. Seuralaiseni ei kestänyt viittä minuuttia pidempään, joten tuokio jäi osaltani vajaaksi.

Yleisön seasta tuli bongattua vielä seuraavat kirjailijat: Johanna Sinisalo jutteli henkeviä kahvitilassa, Virpi Hämeen-Anttila kiiruhti jonnekin ja sitten kuvittelin nähneeni Marko Kilven.

Tuomas Kyrö on livenä pitkä mies.

Tuomas Kyrö seisoi vieressämme kun osuimme Liken dekkarikilpailun palkintojenjakoon. Onnittelut kisan voittajalle Milla Ollikaiselle!

Suttuisessa kännykkäkuvassa ainakin Milla Ollikainen ja Liken Pentti Haanpää

Messut olivat yllättävän ihana kokemus, oli kiehtovaa kierrellä messuilla oikeiden kirjailijoiden keskellä tällaisena wannabeena. Etenkin Siiri Enorannan esitys pisti miettimään, tuohon hullunmyllyynkö minäkin hinkuan? Juu en. Fiilis oli messujen jälkeen kuitenkin inspiroitunut.

Ainoa pettymyksentapainen tunne liittyy siihen, että olin paikalla väärään aikaan. Vasta jälkikäteen huomasin, että myös Vera Vala vieraili messuilla. Vaikka yritin etukäteen tiirailla osallistuisiko hän. Voi höh, kunpa olisin tiennyt etukäteen :-( Olisin suunnitellut reissuni ajankohdan toisin, olisi ollut mukavaa nähdä hänet livenä. Ensi vuonna sitten uudestaan!

Tyhjin käsin ei tarvinnut messuilta palata,  uutuuksien lisäksi tein myös divarilöytöjä :-) Christien teos onkin tuplakirja, toinen puoli on Roal Dahlin Joku kaltaisesi.

PeNoWriMo

Personal Novel Writing Month on käynnistynyt. Tavoitteena on raapaista n. 50 000 sanan romaanin raakaversio neljässä viikossa. Miksi personal, eikö rahkeeni riitä tuohon viralliseen NaNoWriMoon? Eivät, muu elämä ei jousta marraskuun lopussa tarpeeksi. Joten lähden yrittämään tätä rykäisyä nyt yksityisnanossa. Privaattinano, kuulostaa komealta :-)

Tarinan aihio, miljöö ja keskeiset henkilöt ovat kasassa, samoin juoni pääpiirteissään. Tarinassa tulee tapahtumaan murha, mahdollisesti kaksi. Uhrin tiedän, mutta syyllistä en ole vielä päättänyt. Apua! Tähänkö koko yritykseni kariutuu. Junan on kuitenkin lähdettävä nyt, joten toivon että murhaaja tajusi nousta kyytiin. Ehkä alitajuntani työstää tämän valmiiksi junan puuskuttaessa eteenpäin.

Tähän postaukseen aion tylsästi dokumentoida seuraavan neljän viikon aikana päivittäisen kirjoitussaldoni, ihan vain seuratakseni missä vaiheessa tavoite karkaa ulottumattomiin.

• 23.10. Koossa 1635 sanaa (250 sanaa alle tavoitteen, tänään ei irtoa enempää)
• 24.10. 1689 sanaa lisää, yhteensä 3324 (hieman kirin tahtia, mutta en vielä riittävästi)
• 25.10. 1549 sanaa, yhteensä 4873
• 26.10. 821 sanaa, yhteensä 5694 (harmittaa vähäinen sanamäärä, jouduin tekemään iltatöitä. Onneksi viikonloppu alkaa, silloin voi kiriä tahtia)
• 27.10. 1531 sanaa, yhteensä 7225 (huonoa ja laadutonta raakatekstiä suurin osa, pöh!)
• 28.10. 631 sanaa, yhteensä 7784 (jumituin muokkailemaan alkua, vaikka ei pitänyt)
• 29.10. 1720 sanaa, yhteensä 9504 (ja pyykkivuori kasvaa)
• 30.10. 1856 sanaa, yhteensä  11 360  (vartin purskeet toimivat!)
• 31.10 1789 sanaa, yhteensä  13 149 (pyykit vieläkin silittämättä)
• 01.11.  2143 sanaa, yhteensä 15 292 
• 02.11 2364 sanaa, yhteensä 17 654 (kaksi tunnin pätkää, tekisi jo mieli editoida)
• 03.11 384 sanaa, yhteensä 18038 (blääh, tänään ei kulje. Saunan jälkeen juotu siideri tahmaa pään ja yrittää kuljettaa tarinaa väärään suuntaan. Ei väkisin.)
• 04.11. 2457 sanaa, yhteensä 20495 ( huikeeta, 20 t meni rikki! Sanoja kertyi paljon pätkissä, pisin pätkä oli kolme varttia. Tekstin laadusta en sano mitään :-) )
• 05.11. 1766 sanaa, yhteensä 22 261
• 06.11. 789 sanaa, yhteensä 23 050 ( nenä vuotaa kuin auki jäänyt hana, pää tukossa ja pari tuhatta sanaa uupuu puolivälitavoitteesta)
• 07.11. 2168 sanaa, yhteensä 25 218 (jee, puoliväli saavutettu päivän myöhässä)
• 08.11. 2433 sanaa, yhteensä 27 651 (saikkupäivän hourailua, ajatus karkailee)
• 09.11. 1867 sanaa, yhteensä 29 518 (tarina tunkee ajatuksiin kesken päivän, koko ajan)
• 10.11. 544 sanaa, yhteensä 30 062 (pari vartin pätkää käytössä, ei siinä paljoa ehdi)
• 11.11. 1978 sanaa, yhteensä 32 040 (hihii, luxusta! Isänpäivä tarjosi äidille kirjoitustuokion keskellä päivää tyttären ja isän puuhastellessa omiaan)
• 12.11. 2135 sanaa, yhteensä 34 175 (ja olen puhki! Pääjuoni on nyt kasassa, mieli huutaa editoimista ja sivujuonteiden hauduttelua)

Ihan en päässyt maaliin, mutta enää ei ole järkeä jatkaa. Tarina kaipaa editoimista ja sivujuonteet kypsyttelyä. Olipahan retki! Tällaisesta rykäyksestä on kyllä apua perusjuonen kirjoittamiseen.