Nytpä nuo rakkaat harmaat aivosolut tempun tekivät, reilun kuukauden kestänyt kirjoituslamaannus alkaa purkautumaan. Ei siinä mitään että proosaromaanini on edistynyt viime päivinä ihan mukavasti, ja eilen sain siistittyä monen luvun verran kieltä ekasta dekkaristani, mut nyt on alkanut itämään uusi dekkari-idea päänupin pohjilla. Työmatkan ruuhkissa mieleen pulpahti aivan fantastinen dekkari-idea, tai siis ainakin siltä vielä nyt tuntuu.
Jaa-a, varastin työnantajalta pidennetyn kahvipaussin kirjoittaakseni ideat ylös. Täytyy yrittää pitää itsensä kurissa ja siistiä ensin vanha dekkari loppuun ja vasta sitten aloitella tätä uutta lapsukaista.
Ihanaa, ihan kuningasfiilis kertakaikkiaan! Näppäimistön ääni kuulostaa lumoavan ropisevalta pitkän kuivan kauden jälkeen. Nyt niitä sanoja taas sataa!
tiistai 8. marraskuuta 2011
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Sorvi kutsuu
Eilen Halloween-juhlista palattuani tein pikkuhiprakassa päätöksen julkaista viihdejännärini omakustanteena vuodenvaihteen jälkeen, jos kukaan kustantamo ei sitä tee.
Tänään aloitin hiomaan kässäriä, joka reilu kuukausi sitten tuntui täysin valmiilta. Ja pöh, katinkontit se mikään valmis vielä ole. Sanamuodoissa on hiottavaa kuin kolhuisessa lautalattiassa. Kirjoitustauko on tehnyt terää ja ilmeisesti tänä aikana olen saanut kasvatettua etäisyyttä kässäriini. Harmillista, etten hoksannut pitää tällaista taukoa käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa ennen kustantamospämmäysurakkaa.
Tänään aloitin hiomaan kässäriä, joka reilu kuukausi sitten tuntui täysin valmiilta. Ja pöh, katinkontit se mikään valmis vielä ole. Sanamuodoissa on hiottavaa kuin kolhuisessa lautalattiassa. Kirjoitustauko on tehnyt terää ja ilmeisesti tänä aikana olen saanut kasvatettua etäisyyttä kässäriini. Harmillista, etten hoksannut pitää tällaista taukoa käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa ennen kustantamospämmäysurakkaa.
perjantai 4. marraskuuta 2011
Kaksi hylkyä samana päivänä
Hylky voisi olla jännittävä asia, jos sen onnistuisi löytämään merenpohjasta eikä omasta postilaatikostaan. Kaksi kustannustoimistoa lähestyi tänään hylkykirjeen muodossa. Toinen standardivastauksella ja toisen kustantamon kirjeestä löytyi toivon pilkahduksen herättävä lause: "muuten tarina oli toimiva kokonaisuus".
Hylkykirjeet kirvelevät, toki. Mutta eivät niin pahasti kuin alunperin pelkäsin. Hassua miten sitä voi ilakoida yhdestä lauseesta. "Toimiva kokonaisuus!" Tuohan on mahti-, jytky-, jättihienoa! Eli toivoa ei ole vielä menetetty, romaanikäsikirjoitus on vielä arvioitavana kuudessa muussa kustantamossa. Toisaalta jos kuukauden sisällä ei mitään kuulu, tietää se todennäköisesti hylsyä niistäkin.
Hylkykirjeet kirvelevät, toki. Mutta eivät niin pahasti kuin alunperin pelkäsin. Hassua miten sitä voi ilakoida yhdestä lauseesta. "Toimiva kokonaisuus!" Tuohan on mahti-, jytky-, jättihienoa! Eli toivoa ei ole vielä menetetty, romaanikäsikirjoitus on vielä arvioitavana kuudessa muussa kustantamossa. Toisaalta jos kuukauden sisällä ei mitään kuulu, tietää se todennäköisesti hylsyä niistäkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)