lauantai 19. toukokuuta 2012

aikansa kutakin...

Henki pihisee. ainakin välillä. :) Blogin lähimaasto on ollut takkuista, osin ajankäyttötakkuja ja osin bloggertakkuja. Blogin tallennustila tupsahti täyteen ja siinäpä sitä on riittänyt tälle kotikutoiselle nörtille setvimistä. Kuvia on nyt koitettu poistaa ja pienentää, mutta vieläkin piiputtaa.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun kaupassa taas näin sen yhden tyypin. Sen jolla oli ne silmäpussit jne. Kyllä ei sekään älyä pysyä pois ihmisten ilmoilta tuon näköisenä. Huhhuijaa. Kyllä en ymmärrä.

Väliaikatietoja.
Käsityörintamalla ei mitään uutta valmista esiteltävää. Suunnitelmaa pukkaa suunnitelman perään, eteen ja viereen mutta sama vanha konevika pitää huolen että siihen jää. Toteutus tökkii. Remonttihaaveesta on jäljellä se yhdyssanan  jälkimmäinen osa. Pihalla kasvavat ennenkaikkea rikkaruohot, ja hyvin kasvavatkin. Pyykkirintama on pitänyt puolensa vähälukuista vastustajaa vastaan, rintaman leveys senkun kasvaa, lisää maatakin on vallattu ja suunta on eteenpäin.

Kyllä en ymmärrä mihin ne päivät karkaavat. Vanhoina hyvinä aikoina saattoi saada jotain järkevää, tarpeellista ja kaunistakin aikaiseksi mutta nyt aikainflaatio syö järkevästä puolet, tarpeellisesta  kolme neljäsosaa ja kauniin se popsii kokonaan.

Mutta kevät on täällä!  Aamuöiset sirkutuskonsertit, aurinko,  hennot hiirenkorvat, narsissit, krookukset, tulvivat joet ja ojat, mullan tuoksu.  Lasten ilo hiekkalaatikkoleikeistä, pyöräilystä,  trampoliinista, kesäloman odotuksesta.

Enne kesälomaa on kuitenkin vielä selvittävä MM-kisoista! Hyvä Suomi, penkkiurheilijat ja penkkiurheilijoiden vaimot!


Iloista viikonloppua! Ja ellette vielä ole tarttuneet Tuomas Kyrön mielensäpahoittajaan tai uudempaan ruskeaankastikkeeseen, tehkää se. Siinäkin silmäpussit tasoittuvat. :)

-Hanna-







torstai 3. toukokuuta 2012

käsityöllistä

Kaikenkarvaisia esteitä meinaa kasaantua blogipäivitysten eteen mutta viidakkoveitsen ja pahan sisun avulla se onnistuu..päivittäminen. Se vaatii korviensulkemiskykyä ja tekemättömientöidenylikatsomisosaamista. Joskus se saattaa tarvita myös haasteellisia kyttäys-, varaus-, sekä riisto-operaatioita suhteessa bloggaajaan ja läppäriin.

Ottaen huomioon nykyisen aikataulutussuhdanteen, vuorotyön aiheuttamat epärytmit ja muun organisaation keskiraskaan rakenteen on suorastaan hämmästyttävää et
tä näitä silloin tällöin tänne ilmaantuu. Päivityksiä. :)

Viime aikoina päivitykset ovat olleet höpötysvoittoisia, alkuperäisestä käsityöblogi-ideasta ei ole ollut havaintoja mies-, eikä naismuistiin. Mutta nyt tulee, tsadaa!

Pari trikoista tunikaa on odotellut kuukauden verran nappeja. Nappien kiinnitys oli peräti kahden minuutin homma.

Marimekon palatrikoista valmistui jollain ottobren velourmekon kaavalla(se vihreä siinä kannessa jossa tyttösellä oli myös velourhattu jossa kivoja kangaskukkia) muokaten ja säätäen yhdenlainen tunikantapainen. Ohjeesta ja kaavasta poiketen tein helmaan vain yhden röyhelön ja senkin huomattavasti vähemmillä poimutuksilla kuin ohjeessa. Helma suorastaan pyysi jotain aplikaatiota ja postin tuoma miniBoden-kuvaston mainoslehtinen sai toimia inspiraation antajana. Pikkutirpuset tehty sen pohjattoman tilkkuvaraston aarteista, kiinnitetty vahvistetulla suoraompeleella ja nokat ynnä koivet  vapaaompelusäädöin. Valheellinen nappilista ja helman kantti ohuenohutta vanhaa huivia...napit viimekesäisistä nappikaupoista.Pikkuruudulliset hörhelöt vanhaa kauluspaitaa.  Punainen trikookantti omasta vanhasta trikootopista.


Kuva vähän kummallisen värinen ja ei kait se röyhelö ihan noin kierossa ole..ja kantin ompelu ei ihan napsahdellut kohdilleen. Harjoituksen puutetta.

Toinen tunikansukuinen ompelus on samaa värimaailmaa, omasta löpsähtänythelmaisesta paidasta leikelty ja ommeltu, samalla ottobren kaavalla suunnilleen samoin muokkauksin kuin edellinen raitapaita.
Tämä ehkä saa helmaan vielä pyöreäpohjaiset taskut, Saa nähdä. Passaisivat näpsäkästi kyllä tähän.




Napit on ommeltu punaisella muliinilangalla, kolmella säikeellä. Aika kivalta näyttää, isoihin nappeihin sopii, korostuu. Tykkään. :)

Pistoja ja pintoja -kurssi jäi jo kesälomalle. Tosin tapasimme toisemme jo kertaalleen kevätjuhlissa yhden kurssilaisen uskomattomassa taidenäyttelyssä. Mielelläni esittelisin teille noita töitä, tai kuvia niistä, mutta meihin netinkäyttäjiin mahtuu monenlaisia kuvakaappareita ja valitettavasti tästäkin blogista löytyneitä kuvia kirjontatöistä on tullut vastaan muissa yhteyksissä, luvatta. Miten pieni vaiva olisi kysyä lupa kuvan käyttämiseen! Ja miten hyvä mieli siitä jäisi kaikille osapuolille.

Tämä kurssilainen joutui kuitenkin laiskanläksylle  ;) sillä kurssitehtävä ei valmistunut ajoissa ennen kesälomaa.(tosin kesäläksyjäkin saatiin, sekä oppilaat että ope) Omakuvan työstö sai tarvittavan sysäyksen tuolta taidenäyttelystä, keltaisia kankaita valikoitui hyllystä, muotoutui yksinkertaiseksi tilkkutyöksi ja yhdessä farkunlahkeen kanssa niistä tulee naamakirja. Kirjaimellisesti.
Homma on vielä vaiheessa, ja toteutuskin on osin arvoitus..Hiljaa hyvä tulee, kuulemma. :) Päällystettävä naamakirja, kymmenen sentin kirpputoriostos, vakuutusyhtiön logolla varustettu kansio pääsee pian toimittamaan idea-, ohje-, ja inspiraatiokansion tärkeää virkaa. Ja mistä ne ideat yleensä napataan? No TAKATASKUSTA, tietysti. :)





Puolivalmiita ei kai yleensä esitellä, mutta en millään malttanut! Vielä mietinnässä joku kiinnityssysteemi, mahdollisesti napilla ja nauhalla, vähän nappeja koristeeksi ja ehkä kirjontaakin...samoin sisäpuolelle on tulossa jotain pientä härpäkettä. Mukavaa puuhaa, ja ah! miten tarpeellista!

Mukavaa ja tarpeellista puuhaa on myös meidän keväinen hupimme joka  on levittänyt tuoksuaan joka niemeen, notkoon ja saarelmaan näillä nurkilla. Että jos täälläpäin savuaa, se yleensä on hallinnassa. :)


Iloisia kevätpäiviä kaikille! Me paistoimme illalla ensimmäiset muurinpohjalätyt! Ulkoruokintakausi on alkanut. :)

-hanna-