Pohdin eilen ääneen, mihin kirjaan seuraavaksi tarttuisin. Työkaveri heitti vähän kuin itsestäänselvyytenä, että loma ja Agatha Christiet kuuluvat yhteen. Hänellä oli tai siis on meneillään Christien Herculeen uroteot. Itse taas luen dekkareita eräänlaisina nollaamiskirjoina: silloin kun joku asia ahdistaa tai teettää muuten töitä, tartun dekkariin. Jäin miettimään tätä pidemmäksi aikaa ja muistin monelta vuodelta erilaisia kausia, jolloin luin pelkästään dekkareita. Muuhun kirjallisuuteen en jaksanut syventyä.
Missään nimessä en väheksy dekkareita tai miksi niitä nyt nimitetäänkin. Eilen lopetin Marko Kilven uusimman kirjan (jota en pidä dekkarina) ja sen jälkeen aloitin Merete Mazzarellan `Matkalla puoleen hintaan´. Kuinkahan monetta kertaa luen sitä?
Onko teillä muilla erityistä lomakirjallisuutta? Nyt muuten tuli mieleen yhden tuttavan mökkilukemisto. Hänellä oli luontokirjojen lisäksi Hesarin kuukausiliitteet säästettynä monen vuoden ajalta. Mökillä ei ollut sähköä, ei televisiota, mutta patteriradiota kuuntelimme. Menimme nukkumaan, kun päivänvalossa ei nähnyt enää lukea.
