Illalla Lynleytä katsellessa teki mieli virkata, ja kun olen jo pitemmän aikaa miettinyt että nessuille olisi kiva saada rasia, niin siitä se ajatus sitten lähti. Puuvilla ja -sekoitelankalaatikosta ensimmäinen käteen osunut kerä ja virkkuukoukkulaatikon kanssa sohvan nurkkaan testaamaan tulisiko valmista...
Ei tullut vielä illalla, mutta tänään valmistui. Tosin lanka loppui ennen kuin korkeus oli mieleinen, joten piti käydä penkomassa seuraavaksi parasta vaihtoehtoa lisäksi tähän. Lankoina siis Rowanin purelife Revive ( 36 % kierrätettyä silkkiä, 36 % kierrätettyä puuvillaa ja 28 % kierrätettyä viskoosia) ja Novitan merseroimaton virkkauslanka olisiko tää sitten Kotiväkeä, en muista kun lanka on n. 15 v vanhaa ja vyöte hukkunut. Kiinteillä silmukoilla neliö pohjaksi ja sitten kiinteillä silmukoilla raunatkin. Yritin tuohon tuollaisia rusettikuvioita, mutta idea ei näy kun lanka on niin paksua ja kerrokset kiintosilmukoita, jos olisin viitsinyt purkaa ja tehdä pylväillä, niin olisi voinut erottua paremmin. Tämä menee vielä erikeeperi-vesi-seoksella kovetettavaksi, kunhan saan Kyjy#10 virkkaukset mukaan samaan litkuun. Virkkaaminen nimittäin koukutti siinä määrin että rasian valmistuttua aloitin kellotaulua Ingen lähettämän lehden, Diana virkkausmaailma nro.2, ikkunakoristeen ohjeella.
No lankahan on huomattavasti paksumpaa kuin ohjeessa, ja kellotaulusta oli tulossa aikas iso, mutta ajattelin että kyllä se keittiön seinälle mahtuu, pitää vaan katella pitemmät viisarit... Mutta sitten loppui tuo roosa lanka kolmanneksi viimeisellä kerroksella, enkä viitsi purkaa, jatkan sitten persikan värisellä Novitan Merssi -langalla, ja teen tästä tytöille leikkimökkiin pöytäliinan :)
Sinikan ja
Annelin blogeissa näin virkatut kellotaulut, joten sieltä on tämä idea napattu mukaan.
Ja koska tämä ensimmäinen ei halunnutkaan kellotauluksi muotoutua, teen niin monta kokeilua että keittiön seinälle virkatun kellon saan. Ja nämä kaikki kokeilut kokoan siis yhdeksi kyjy-työksi.
Iltasella käytiin esikoista vaille koko perhe mustikassa, saalista maltettiin poimia itikoiden seasta sen verran, että iltapalaksi paistui mustikkapiirakkaa ja kaikki saatiin lasilliset mustikkamaitoa. Ei ole mielestäni ihan tarpeeksi kypsää mustikka täällä meidän korkeudella, muutaman päivän saavat vielä kypsyä ennenkuin seuraavan kerran lähden keräämään.