Illalle runo

 

Saanko silittää

 poskeasi,

yllättää sinut,

sanoa: rakastan?

Kun hämmästyneenä

 hymyilet,

sanon vielä:

 sinua.

 

( Pia Perkiö)

Punnituspäivää

 

 

Tänään kässättiin aamupäivä.

Kiitos emännälle<3

 

Pääsin kuin pääsinkin

 mukaan näpertelemään

 puntarin ohi,

ainakin tämän kerran.

 

Unohdin muuten

tarkistaa

miten mahtaa minun

käydä

sellaisena perjantaina,

jolloin painoni mahdollisesti

on jymähtänyt paikoilleen

tai näyttää plussaa.

Lienekö pääsen sisään ollenkaan!?!

 



Nyt laitan ranttaliksi.

Meille tulee miehen veli

perheineen

viikonlopuksi,

joten imurin varteen vaan.

 

Meinaan huitaista

vielä iltapäivän päätteeksi

pariksi tunniksi

jumppaan

sillä välin kun

yksi lapsi harrastaa,

toinen on synttäreillä

ja

mies ja kuopus voivat vaikka

hoitaa kauppa-asiat.;)

 



 

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Ai niin,

se vaaka näytti tasan kilon

 miinusta!

 

;)

Päivän

 

Auringon valo

sateenkaaren pää

tänään sinut löytää.

Onnen pisarat

kastelee,

ilo sydämeen

 astelee.

 

(tuntematon)

 

Iloista torstaimieltä!

Oma haaste

 

 Upea päivä tänään!

Syysloman sateiden jälkeen

aurinko pilkisti esiin.

Valoa, valoa,

ihanaa!

 

<3

 

Aamulla ponkaisin

 

puntarille,

 

kirjoitin lukemat ylös

ja nousen perjantaina taas

uuden, erilaisen, lukeman toivossa.

Tästä lähtien

julkaisen täällä blogissani

 

perjantaisin

 

viikon "painosaldoni"

oli se sitten miinus tai plus-alkuinen.

Ihan vain siksi,

että toivon julkisen

keventämisen

tuovan itselleni

kaivatun kipinän ja motivaation

 haasteeseeni.

 

 

Aamupäivällä

meillä kokoontui kässäkerho.

Sanoivat laittavansa minut

 perjantaisin,

 "virallisena" kässäilypäivänämme,

 puntarin kautta,

ennen mitään näpertelyjä,

jollei lukemani ala laskea.

Painetta siis kehiin.

 

 

 Minulla on juuri pullataikina

kohoamassa.

Pullia illaksi koululle

yhdysvanhempien kokoontumiseen.

Tästähän nimenomaan on

hyvä lähteä liikkeelle.;)

Ciao! ;)

Ja tahti on...

...talo päivässä!?!

Hups,kuulostaa aika paljolta.

Näin syyslomalla se onnistuu,

mutta katsotaan nyt

miten sitten loppusyksyn osalta.

Se tarkoittaa ainakin sitä,

että pitää olla suunnitelmallinen.

Aina seuraavan päivän

talomateriaalit valmiina

odottamassa esillä,

etteivät unohdu.

 

Ja kun olen tekemässä

taloja

kaksille joulumarkkinoille,

niin onhan niitä taloja

oltava.

Meni kaupan tai ei.

Tarjolla silti.

 

Sitä en tiedä mahdanko tehdä

jotain muutakin

markkinoille.

Ihan kiva olisi,

mutta näissäkin on tekemistä

näin ensalkuun.;)

 



Eilen lastasimme auton täyteen

patjoja, peittoja ja tyynyjä.

Ajoimme Käpylään

siskoni luokse

 pienelle syyslomaretkelle.

Lasten suuri toive.

Siellä sitten nukuimme

vaaleanpunaisen yksiön

 lattialla

 koko konkkaronkka

siskonpedissä.:)

 



 

 

Yön tullen

minä seison portailla

kuuntelemassa,

tähdet parveilevat puutarhassa

ja minä seison pimeässä.

Kuule,tähti putosi

helähtäen!

Älä astu ruohikolle

paljain jaloin:

Puutarha on

sirpaleita täynnä.

 

(Edith Södergran)

 

Tiistaiset terveiset!



Hengissä!

 

Lapsilla 

 sitkeää flunssaa,

enterorokkoa hitaasti ja

kaikin maustein,

nyt onneksi ohi,

*kop kop kop*,

sekä koulua

kuuluu tänne.

 

Kovinkin

 

sitruunanraikasta

 

on ollut

kirjaimellisesti

tämä alkusyksyni.

Olen harva se päivä

huitaissut ra´an sitruunan mehun

pöpöjen karkoitusmielessä.

 

 

 

 

Kun en ole ehtinyt tänne

päivittelemään

niin on jännästi

tullut ikäänkuin joku

kynnys

sitten ollenkaan tehdä

uutta postausta.

Kynnys kasvaa

kun aika kuluu.;)

 

Paljon on tapahtunut

 parissa viikossa.

Kävin Kiinalaisen lääketieteen

luennolla.

Huippumielenkiintoista,

osui ja upposi.

Puoli vuotta akupunktiota

selkäni takia takana

ja nyt tuo luento vielä 

syvensi ja avasi ymmärrystä

koko hommalle.

 

Ja sitten luento,

joka

räjäytti koko potin. 

Eija Reinikainen.

Piste.

Lukekaa ihmeessä tämän

daamin

kirja

leimatut lapset.

Tämän lähemmäs asiaa

ei voi päästä.;)



 

Mukavaa viikon alkua kaikille!

 

<3

Dagens

 

Tällainen pörhökkä tänään.

Hauskaa,

kun en itsekään koskaan tiedä

minkälaista taloa tulee

kun alan talon tekoon.

 

Eli syntyvät

hetken inspiraatiosta.

 

 

Tänään tuli muuten

ainakin omalta kohdaltani

todistettua

liikunnan ihmeellinen vaikutus.

Taustalla siis viikon

 liikkumattomuus

ja olo alkoi olla jo aika

ärhäkkä.

Mutta mitä tapahtui tänään kun

ajelin tanssitunnilta

kotiin.

Havahduin siihen kuinka 

olo oli

kepeä, energinen ja pirteä

eikä mikään "ärsyttänyt".

Sitä oloa rakastan.

 

Ja suosittelen ihan kaikille.

Oli se liikunta sitten

hyötyliikuntaa pihalla

 tai ihan mitä tahansa

 hikizumbaa.

 



 

Liikkumaan siis ihmiset

niin eipä enää ärsytä,

tai ainakin ne ärsytykset

väistyvät hetkeksi taka-alalle

tai jopa katoavat

 kokonaan!?!

 

Mitä muuta voinkaan nyt

toivottaa

kun...

 

liikunnallista viikkoa

 kaikille!:)