Svenska dagens blåa

Jag vet inte hur många av er läsare som vet att både jag och Aura är tvåspråkiga. I och med att det just idag är svenska dagen, så bestämde jag mig för att skriva ett inlägg på svenska. (Tästä ei tule toistuva tapa, vain hassu yhteensattuma blogipäivälle, joten ei hätää jos et ymmärrä. Google translate auttaa, ehkä.)

Båda mina män, den lilla och den stora, har fått nya ylletröjor. Det är rätt länge sen tröjorna blev klara, men jag har bara inte fått dem bloggade. Ivars tröja började jag sticka på åt Freja våren 2012, men jag insåg redan då jag stickade att den kommer att bli liten. Den väntade några år tills jag plötsligt insåg att nu skulle den passa på lillebror.

Modell: Miss Korrigan av Solenn Couix-Loarer (ravelry)
Garn: Filcolana Arwetta Extra Fine Merino
Stickor: 3 mm
Knappar: Karnaluks

Tur att den blev färdig, den har varit mycket i bruk.

Den andra var ett önskemål. Jag har tidigare stickat bara en tröja åt min man sen vi träffades och det är en tjock isländsk tröja som är lite väl varm.

Modell: Påbörjat med Drops mönster, slutförd med egna mått (ravelry)
Garn: Drops Lima, ca 600 g
Stickor: 4 mm
Knappar: Karnaluks

Jag började sticka tröjan enligt Drops egna mönster, men ändrade till slut så mycket att det egentligen inte finns nästan något kvar av den ursprungliga. Den första ärmen stickade jag tre eller fyra gånger, det var hela tiden något fel och den satt inte som jag ville. Slutet gott, allting gott, nu har han en ny tröja som även denna använts mycket. Översta knappen är öppen då halshålet blev för trångt.

(Hurraahuudot että pääsit tänne asti <3 p="">

Manu

Ihme on tapahtunut; Manu on valmis! Aloitin neulomisen yli kaksi vuotta sitten ja itse neule kolahti silloin kun ohje julkaistiin (eli jo vuonna 2010). Ensin tuli ensimmäinen kevät ja tekeminen lopahti siihen että se on kuitenkin liian lämmin käytettäväksi keväällä ja kesällä. Tsemppasin kuitenkin uudestaan, mutta hihoista tuli liian tiukat (koska lähdin säveltämään omiani). Hihat sitten toiseen kertaan ja nyt tuli paremmat. Sitten tuli maha ja neule odotti viimestelyään aivan liian kauan. Harmittaa, koska valmistuttuaan se on juuri ihana!

Malli: Katie Daviesin suunnittelema Manu (ravelry)
Lanka: Drops Alpaca, noin 300 g
Puikot: 3 mm ja icord päättelyssä 4 mm

Muutoksina tein napit koko matkalle sekä pienemmät vekit jotka ovat myös peilikuvina. Alkuperäisessä mallissa vekit, eli kaarrokkeessa olevat rypyt, jatkuvat koko matkan ympäri saman suuntaisina. Symmetriaihmisenä en voinut tehdä alkuperäisen mukaan.

Napit eivät näissä kuvissa juuri näy, mutta ovat nätit ja juuri oikean väriset. Lähinappikauppani on nykyään Karnaluks Tallinnassa. Ero suomalaisiin nappihintoihin ja suppeaan valikoimaan on aivan liian suuri joten varastoa on kertynyt lahden toiselta puolelta.

Tämän neuleen valmistuminen oli sen verran suuri saavutus että kiipesin ylös korkealle kalliolle kuvauksiin.

Petrooli on muuten todella vaikea väri saada oikeaksi kuvissa. Värit vaihtelevat, mutta ehkä tiedättekin Dropsin Alpacan tumman petroolin, joten kuvitelkaa se väri näihin kuviin :) Postauksen viipymien johtuu muokkausmöröstä, tai siitä että päätin opetella PhotoShopia (siitä on nykyään ilmainenkin versio olemassa).

P.S. Ihanaa olla täällä taas valmiin neuleen kanssa <3>

Harmaa ja ryppyinen

Taidan tulla vanhaksi. KOLME viimeisintä itselleni ompelemaa vaatetta ovat harmaita ja ryppyisiä (lue: sisältävät rypytystä).

Viimeisin valmistunut ja ehdottomasti onnistunein on toivottavasti tuleva työvaate, vaikka töihinpaluun on vielä aikaa.

Kaava: Onion 1036, ostettu Ikasyriltä
Kangas: Joustocollege (Kestovaippakauppa) ja Sammalpolku-jersey (PaaPii)
Napit (metalliset) ja pitsi: Karnaluks

Collegetakkiin lisäsin pitsiä kaarrokkeeseen, mutta värjäsin valkoisen puuvillapitsin mustaksi. Ihan mustaksi sitä ei saanut ainakaan yhdellä pesulla, mutta sopii oikeastaan paremmin tummanharmaana tähän takkiin.

Ensin meinasin mennä tylsälle linjalle, mutta Mutturalla-blogin pienelle tytölle tehty huppari inspiroi. Nappilistan ja kaarrokkeen takaa kurkistaa sammalpolku.

Joustocollege on muuten hyvä materiaali! Mukava päällä, kevyt ja nimensä mukaisesti joustaakin hieman, mutta pysyy kuitenkin ruodissa ja on helppoa ommella. Tikkaukset, joita muuten inhoan ommella, onnistuvat ainakin kohtalaisesti.

Seuraavan kankaan ostin halvalla Eurokankaan palalaarista uuden kaavan kokeilukankaaksi. Kangas osottautuikin ihanan pehmeäksi, saa nähdä vielä onko kestävää. Siitä valmistui siis tunika ja pipo.

Kaava: paidassa Burda 2/2013 ja pipossa Moda 7/2012
Kangas: Eurokankaan palalaari
Nappi: Tiimarista

Kärpässienitakki

Niitä syntyy kuin sieniä sateella - ompeluksia lapsille siis. Yritän ommella myös aikuisille, mutta vähemmän niitä tulee tehtyä. Viimeisin tuotos on kärpässieni-, tai tyttären mielestä peppitakki.

Kaava: Against the Wind, Ottobre 1/2013, muokattu leveneväksi

Kangas: Ikea (päällikangas), Eurokangas (tikkivuori), hupun vuori ja tuulilista (ylijäämää tilkkupeitosta) sekä Shelby (heijastinkangas)

Olen aina kuvitellut että takki on hankala ommella, mutta oli oikeastaan aika virkistävää ommella ei venyvästä kankaasta ja olla eri tavalla tarkka. Ja Tosimummon takkiohje on mahtava!

Vetoketju olikin liian lyhyt, joten laitoin huppuosaan napit. Meillä kun ei koskaan haluta laittaa vetoketjua ylös asti. Olin valitettavasti tämän takin ja nappien suhteen väärässä, nyt väkerretään nappeja kiinni joka kerta.

Jotta näkyisi iltapimeällä lisäsin takkiin kukkaheijastimia. Yksi on roikkuva ja ommeltu kiinni taskuun.

Lastenvaatteita syntyy siis koko ajan vain lisää ja lisää. Lasten kaapit ovat kohta liian täynnä (pitää siis laittaa ostovaatteita pois). Alla olevat on tehty viime keväänä ja kesällä. Ovat kaikki menneet lahjaksi tai tilauksena.

 Ei näistä sen enempää. Nyt tiedätte mitä teen ;) Ja neulon myös, mutta haluaisin palkata viimeistelijän. Minulla on kolme (!!) neuletakkia ja yksi huivi viittä vaille valmis.

Juhannus

Tämä oli juhannusmaisemana meidän perheellä. Äitimme täytti pyöreitä ja se sai vihdoinkin kaikki samalle paikkakunnalle. Meitä sisaruksia on siis yhteensä kuusi, joten vilskettä ja vilinää riitti kun oli toista puoliskoa ja lapsia mukana. Kyseessä on Lågskär, saari keskellä Ahvenanmaan merta. Asuimme oikealla näkyvässä talossa joka on majakanvartijoiden vanha talo. Nykyään saari toimii lintuasemana. Kaikki sisarukset olemme olleet saarella useita kertoja aiemmin, mutta suurin osa toisista puoliskoista kävivät siellä ensimmäistä kertaa.

Saaren majakka on avoinna ja sinne voi kiivetä koska haluaa.

 Portaita on Auran laskujen mukaan 197, korkeutta majakalla on 33 metriä (majakan lamppuun mitattuna). Itse kävin ylhäällä kolme kertaa viikon aikana.

Porrassimpukka alhaalta ylöspäin katsottuna. Ja kun oli kavunnut ylös asti sai nauttia upeista maisemista.

Alhaalla lasten suurinta hupia (myös Auran ja minun pieninä) on juosta ympäri majakan reunaa. Freja sai myös kokeilla tätä hupia :)

Malli: Nadia Crétin-Léchenne suunnittelema Miss Marple (ravelry)
Lanka: Cascade 220, 200 g
Puikot: 4,5 mm

Samalla voitte huomata Frejan uuden villapaidan. Kyseessä oli ensimmäinen Cascade 220 kokeilu ja pitää kyllä kokeilla uudestaan. Oli mukavaa lankaa neuloa!

Majakan seinustalla kasvaa haavankeltajäkälää. En muista että sitä olisi aiemmin ollut näin paljon koska muuten punainen majakka on toiselta puolelta jo aika keltainen.

Muistan että selät ja saappaan varret ovat olleet kovin punaiset meidän reunalla kävelemisen jälkeen. Frejan ei tosin tarvinnut odottaa joitakin tunteja lintuja staijaavaa (eli kaukaisuuteen tähystävää) isäänsä, joten kierroksia ei kertynyt miljoonaa. Saarella ei ole järkevää käyttää muita jalkineita kun saappaita - käärmeitä on hurjasti.

Villapaidan malli oli myös hyvä. Hihoihin poimittiin silmukat ja ne neulottiin sitten ylhäältä alas. Olisin itse poiminut joko vähän vähemmän tai sitten ylhäältä olkapään päältä vielä vähän enemmän silmukoita saadakseni puhvihihat. Nyt ne ovat hieman välimuotoa. Malli on siis Frejan itse valitsema, samoin kuin lanka. Meillä ollaan aika tarkkoja pukeutumisesta, joten enää ei voi tehdä ilman tytön mielipidettä.

Tämä puolivuotias pikkumies tosin käyttää sitä mitä päälle laitetaan. Reissua varten Ivarille ompelin windstopper-fleecestä haalarin saarella vinkuvaa tuulta vastaan. Meitä suosi kuitenkin kesäsäät, joten haalari jäi aika pienelle käytölle, mutta koko on sen verran suuri että se menee vielä syksyllä. Huppu on vuoritettu (ihanalla kettukankaalla), mutta muuten haalari on ilman vuoria.

P.S. Edellisen postauksen loppupäätelmä (eli musta neuletakki) on tehnyt tehtävänsä. Me kummatkin työstämme sellaista (vaikka Aura aloitti omansa jo ennen edellistä postausta ja Ellinkin langat ostettiin jo viime kesänä...).

5 vuotias

Blogitaipale on jo jatkunut 5 vuotta. Sen aikana on ehditty ja opittu paljon. Meidän yhteiseltä Ravelry-tililtä löytyy 80 projektia, mutta siinä ei ole kaikki. Nopean laskennan tuloksena Elli on tehnyt 23 neuletta eli isompaa työtä ja 47 erilaista asustetta (pipot, lapaset jne). Aura on sen sijaan tehnyt 25 isompaa työtä ja 22 asustetta. Ja tässä siis blogiin päätyneet, kaikkea ei tänne olla laitettu. Oli kiinnostavaa huomata miten neuletahti on vaihdellut. Lapset yhdistettynä työhön on vienyt Elliltä neuleaikaa ja nyt taas ompeluinnostus. Aura on laiskempi bloggaamaan ja pienistä neuletöistä tuli blogattua ainoastaan alkuvaiheessa.

Saadaksemme tästä myös itsellemme hyötyä teimme kuvakollaasit valituista neuleista. Ensimmäisessä kuvassa on Ellin käytetyimmät neuleet. Mitä suurempi kuva, sen enemmän neuletta on käytetty. 

Auran käytetyimmissä neuleissa on yksi ylivoimainen voittaja samoin kuin Ellillä, lempiväri ja yksinkertaisuus. Muuten värimaailma on hieman tylsempi kuin Ellillä. Montaa neuletta tuli alussa käytettyä paljon, mutta ovat myöhemmin periytynyt muille käyttäjille. Näistä esimerkkejä ovat vihreä Wilhelmiina ja pitkä neuletakki Winter Wonderland Coat.

Toisessa kuvassa on esitettynä vähemmän käytettyjä neuleita. Elli on tunnollinen. Paria neuletta on tullut käytettyä velvollisuuden tunteen takia. Eli kun nyt on tehty niin pakkohan sitä on sitten käyttääkin ;) Kaapelibolero, eli alemmassa kuvassa vasemmalla oleva oli ensimmäisen talven suosiossa. Sen jälkeen se on tainnut olla päällä kerran. Auralle Ellin neuloma slipoveri on ollut myös pari kertaa käytössä, kuvioneuleinen slipoveri myös kerran. Toppi ei kuvauksen jälkeen kertaakaan ja on nyt löytänyt tiensä Frejan pukeutumisvaatteisiin :D

Aura ei ole niin tunnollinen, jos joku neule ei tunnu kivalta sitä ei käytetä, vaikka sen neulomiseen olisi käytetty vaikka kuinka paljon aikaa. Alla liila ja lohenpunainen toppi eivät olet olleet kertaakaan päällä kuvauksen jälkeen. Ruskeaa ja valkoista liiviä, sekä mekkoa on tullut käytettyä ehkä kerran. Värikkäitä ei tule käytettyä, eikä yksikään onnistunut ja käytetty neule ole puuvillaa.

Mitä tästä opimme? Toppeja ja slipovereja et käytä. Neuletakit ovat paljon käytännöllisempiä. Kiinnostavaa on myös, että kaapelibolero ja palmikko liivi, ovat 1. ja 3. saaneet eniten tykkäyksiä ravelryssä. Mustia ostoneuleita tulee käytettyä paljon, muttei tule juuri neulottua! Puuvillaneuleet on myös vaikea saada onnistumaan. Yksinkertaiset ovat kaikkein parhaita, vaikka niin tylsiä neuloa!

Blogin ulkonäkökin sai juhlan kunniaksi hieman kaivattua päivitystä. 

Lastenvaatekavalkaadi

Tunnustan että olen hurahtanut lastenvaatteiden ompeluun. En vain aina jostain syystä saa aikaiseksi blogata niistä, ehkä siksi että olen aloittanut bloggaamisen neuleista. No, kyllä niitä neuleitakin valmistuu, mutta tahti on hitaampaa. Tässä tulee siis kavalkaadi, siinä järjestyksessä kun ovat valmistuneet (tosin kaikki ei ole mukana...).

Huppari ja housut ystäväni tyttärelle. Ystäväni pitää huppareista ja oli pakko tehdä sellainen vauvalle, vaikkei aina ole se kaikkein kätevin kapistus. Ensimmäinen huppari johon sain kaikki saumat (suhteellisen kätevästi) piiloon.
 

Kaava: Panda, Ottobre 3/2012 (huppari) ja Little Rabbit, Ottobre 1/2012 (housut)
Koko: 68 cm
Kangas: Lasten Metsola (oravakangas), Marimekko (vuorikangas) ja Kestovaippakauppa (housut)
 

Sitten kaksi paitaa samalla kaavalla sarjatuotantona. Yhteen tein nappilistan ja toiseen jaksoin näperrellä amppareita. Noin pienten aplikointien teko käy kyllä askartelusta. Osa yksityiskohdista on ommeltu koneella, mutta veivattu eteenpäin käsin että saa tarpeksi tarkat pienet yksityiskohdat.

Kaava: Buttoned Up, Ottobre 1/2012 
Koko: 98 cm (leveys otettu koosta 92 cm)
Kangas: Metsäneläimet ja pilkkukangas facebookin ryhmästä Kangashamsterit. Vihreä kangas Hanhelista, aplikaation velour ja trikoo tilkkulaatikosta, organza siivissä Eurokankaasta.

Yllä oleva oli Frejan suosikki, kunnes neiti on saanut päähänsä että mekko (mieluiten keltainen taskuilla) ja sukkahousut on ainoa joka kelpaa. No, onneksi näissä on hieman kasvunvaraa.

Seuraavaksi pitikin sitten tehdä se keltainen mekko taskuilla.

Kaava: Pupunen, Ottobre 4/2012 
Koko: 110 cm, kaava on hoikalle lapselle ja meillä ei olla niin hoikkia, niskassa lukee tosin 104 cm 
Kangas: PaaPiin sienikangas Noshshopista, resori Marimekolta
 

Kaava on alunperin paidan kaava, mutta pidensin helmaa ja lisäsin taskut. Lähes kaikkiin vaatteisiin lisään myös pätkän jotain nauhaa. Freja on tarkka siitä että saa itse valita mitä siihen haluaa. Aivan mahtava aputarvike nauhan kiinnittämiseen on Stylefix-teippi Hanhelista. Teippiä laitetaan nauhan toiselle puolelle niin että pärjää ilman nuppineuloja, kun ompelee merkin kiinni. Tuosta 50 m rullasta riittää aika monen nauhan kiinnittämiseen. 

Kuvaaminen voi välillä olla aika jännää puuhaa, mikä taitaa näkyä alla olevasta kuvasta :)

Seuraavaksi kaavakokeiluksi pääsi toinen raglanhihainen kaava. Tähän Freja sai itse valita kankaan ja aplikoinnin värin. Pitää todeta etten itse olisi osannut valita tällaista väriyhdistelmää, mutta siitä tuli mielestäni ihanan raikas!

Kaava: Little Lamb, Ottobre 4/2012 
Koko: 104 cm, leveys koosta 98 cm 
Kangas: keltainen kangas Eurokankaasta ja turkoosi Bellapuulta

Kun tämä paita sitten vihdoinkin valmistui niin Freja kysyi että onko se mekko ja onko siinä taskut. Jäi siis laatikkoon ainakin viikoksi, kunnes löysin laatikon uumenista hameen joka sopi paidan kanssa.
 

Välityönä Frejan sairastaessa ja Ivarin nukkuessa päiväunia valmistui niin sanottu ruttupipo. Tämä on saanut suuren suosion Facebookin ryhmässä Ompeluelämää. Olen leikannut jo kankaat omaan versioon, mutta saumurissa on vielä väärän väriset langat sen ompelua varten.

Kaava: Pipo, Moda 7/2012 
Koko: pienennetty S 
Kangas: Kestovaippakaupasta, vuori meronovillainterlockia Myllymuksuilta

Kuumeinen tyttö sai valita kankaan ja koristeen. Kangas on itse asiassa kylkiäinen, tilauksen viipyessä monta viikkoa ei tullut mitään ilmoitusta että miksi näin on. Olin vaativa (hankala) asiakas kun olin sitä mieltä että asiakkaalle pitää ilmoittaa pidemmistä odotuksista.
 

Välityön valmistuessa seuraava mekko oli jo tekeillä.

 

Kaava: Tropical Blend, Ottobre 3/2011 
Koko: 104 cm 
Kangas: Kestovaippakaupasta, alavara ja taskun vuori Eurokankaan palalaarista

 

Kantapään kautta olen oppinut että suuret aplikaatiot ovat huomattavasti nopeampia ja helpompia tehdä. Olen vain huono piirtämään suurta, enkä siis ole kovin kummoinen piirtämään muutenkaan. Tämä ei siis ole itse piirretty, vain kuva on löydetty netin syövereistä ja sitten hieman muokattu.

Puh, tuli todellinen kavalkaadi. Seuraavalla kerralla luvassa niitä hitaampia, eli neule.