Kesäväsy vai kesäkiire?

Nyt alkaa jo ahdistamaan tämä hössötys. Joskus ennenmuinoin kesä oli minulle mansikkaalla työskentelyn lisäksi sitä aikaa jolloin sai rauhoittua ja levätä, nostaa jalat ylös ja ottaa lungisti.

Nyt tuntuu että suunta on toinen. Vaikka oikein odotin talven kiireissä ja tiimellyksessä niitä rentoja kesäpäiviä, niin niitä ei kyllä ole näkynyt... onkohan ne menneet jonkun toisen postilaatikkoon?

Nautin tekemisestä ja menemisestä, mutta minä todella tarvin myös yksinäisiä rauhallisia hetkiä. En nyt kuitenkaan edes muista koska olisin ollut kokonaisen päivän rauhassa kotona. Lepääminen on minulle sitä, että voin istahtaa rauhassa ilman aikatauluja ja ottaa kutimen käteeni. Nyt olen vain ollut niin jatkuvassa lennossa, etten ole juuri päässyt rauhoittumaan edes neuleen parissa.

Mutta tänään aion. Tänään tosiaankin aion ottaa ihan vain rauhassa koko päivän. Heti kun olen vaihtanut vauvalle vaipan ja siivonnut aamupalan jäljet. Ja pakannut palautettavat postimyyntiuotteet ja vienyt ne takaisin postiin. Onneksi ruoka on puoliksi valmis, ei tarvi kuin keitellä lisukkeet ja tehdä salaatti sekä tietysti pitäis pakata ja siivota reissua varten. Aloittaisinko kuitenkin neulomisella. Siis heti sen vaipan vaihdon jälkeen...

Hälsningar från Stockholm!

Pikaisella Ruotsin visiitillä poikkesin vain This side up -lankakauppaan joka löytyy idylisestä vanhasta kaupungista. Sieltä mukaani tarttui mukavaa pätkärääkättyä vaaleanviolettia lankaa ja ihanaa liukuvärjättyä villaa violetin ja punaisen sävyissä.

Tuo vaaleanvioletti mohairlanka on Rowanin Kidsilk Hazen kaltaista paksuudeltaan (25g/240m), se sisältää mohairia 71% ja polyamidia 29%. Liukuvärjätty villa oli varustettu lapulla jossa lukee Hedängens Scnalgarn Ull. Kaupassa oli näytillä muutama ihana huivi / pitsihuivi, jotka oli tehty tuosta jälkimmäisestä villasta suhteellisen suurilla puikoilla (5-6mm) ja ne kyllä näyttivät hienoilta. Olen ihan täpinöissäni, tarvitsen about 20 tuntia lisää vuorokauteen, jotta ehtisin neuloa enemmän!

Laivalla sattui mukavaa... katselin ensimmäisenä iltana naista jolla oli aivan ihana ja niin tutun näköinen kietaisuneule päällään. Mietin, josko tohtisin käydä kyselemässä neuleesta (kietaisuneule näytti pikavilkaisulla samalta SK:n mallilta, jonka tuossa keväällä puikottelin itselleni) mutta arkajalkuuteni vei voiton ja jatkoin risteilystä nauttimista ihan oman perheen voimin. Seuraavana päivänä tämä sama nainen koputteli minua olkapäälle ja kyseli josko olisin Sia... hän esitteli itsensä Sirpaleeksi ja oli tunnistanut minut vaaleanpunaisesta zephyr-huivistani (siis Marilyn-huivista?). Jutustelun myötä hänen kietaisuneuleensa paljastui Senja neuleeksi. Oli tosi kiva tulla bongatuksi ja oli tosi kiva vaihtaa neulonta-ajatuksia seisovan pöydän ja lasten pallomeren ym. hulinan välillä. Toivottavasti törmätään joskus toistekin (vilkutuksia myös nuorimmaisellesi, hän ja poikani leikkivät kuulemma paljon yhdessä pallomeressä)!

Minä neulon TAKAPERIN!!!

[lue otsikko samalla innolla kuin voisit kuulla lapsen huutavan oppiessaan ajamaan polkupyörällä ilman käsiä]

Päätin päätellä the Frost and Ice Shawl:n koska se on niin äärimmäisen puuduttavan tylsä ja silti aivan liian työläs neulottava. Ja sitäpaitsi eihän huivin tarvitse aina olla jättikokoinen, eihän?? Itseasiassa voisinkin heti ekkana kysyä, että kuinka paljon teidän merinosilkkineulomukset ovat kasvaneet kokoa pingoituksessa??

Ja sitten otsikon aiheeseen!! Tuossa huivissa tehdään tuollainen pykäreunus myös sille kolmion pisimmälle sivulle... siinä silmukat päätellään samalla ja neulotaan 4-10 silmukan levyistä pykäreunaa. Tuollaisen työn kääntäminen on oikeasti aika kettumaista (toisella puikolla miljuuna silmukkaa, toisella muutama luikas ja karkaileva silmukka), joten päätin kokeilla neuloa toiseen suuntaan työtä kääntämättä... ja sehän sujuu!! Reunus tehdään periaatteessa ainaoikeinneuleena, joten neulon nyt sitten oikeita silmukoita mennessä ja nurjia silmukoita takaisin tullessa. Sitä en tiedä, että onko tekniikkani mitenkään oikein, mutta eiköhän sillä pärjää kun neulominen helpottuu ja jälki on sellaista kuin pitääkin. Ompas hauska taas oppia/keksiä*) jotain uutta.

*) En väitä keksineeni takaperinneulomista, mutta en ole kyllä koskaan lukenut siihen minkäänlaisia ohjeitakaan, joten oli ihan kiva oivaltaa itse että miten sitä voi ainakin tehdä.

Neuletapaaminen Järvenpäässä

HUOM!!
Omien kiireiden vuoksi en enää ennätä organisoimaan tapaamista. Jos joku on ehtiväisempi ja aikaansaavampi, niin ollos hyvä ja ota ohjat käteesi!! Kiitos!


3. torstai jokaisessa kuussa
17:00 lähtien

Tavataan lokakuussakin Kulmakonditoriossa Kävelykatu Jannen ja Mannilantien risteyksessä. Lyhyt matka junalta ja muutenkin keskeinen sijainti, lisäksi ihan läheltä löytyy pieni lankakauppa ;-). Ensimmäisenä paikalle ehtinyt ottaa heti kutimet esiin jotta muut löytävät samaan porukkaan!


Miltäs kuulostaa?? Onko kellonaika liian aikainen? Osaisitko ehdottaa sopivampaa tapaamispaikkaa? Kulmis on kovin pieni ja Jäken kahvilatarjonta edustaa muiltakin osin ihan yhtä pieniä, joskaan ei niin herkullisia paikkoja. IhanItse -poppoo ovat tavanneet Kirjaston tiloissa, se on kuitenkin aika massiviinen paikka kun näin alkuun osallistujia on ollut vain muutama. Ideoita?

Ajankohtaa, paikkaa ym. saapi kommentoida. Sopiiko päivä, aika, paikka? Ehdotuksia? Jupinaa? Ole hyvä ja jätä kommentti; kerro vaikka että pääsetkö paikalle!?!

Paikallistamisohjeita, kyytiä lännestä päin tai muuta olennaista voi kysellä privaatisti osoitteesta sia ät luukku piste com. Jos lähetät minulle sähköpostia, niin ole hyvä ja ilmoita siitä blogin kommenttilaatikossa, sillä en lue tuota anonyymiä sähköpostia kuin "tarvittaessa".

Puikkotaisteluni

Okei, otsikko on jo olemassaolevan blogin nimi, mutta se kuvaa tätä seuraavaa vääntöä niin paljon että uskallan silti sitä käyttää. Jos kyseisen blogin omistaja on harmissaan asiasta, niin voin toki sen vaihtaakin... mutta asiaan:


Multa paloi pinna sen kippuran pyöröpuikon kanssa. Sillä ei yksinkertaisesti voinut neuloa. Otin siis ainoat jäljelläolevat vaihtoehdot: vitosen pitkät puikot.

Nyt viimeistäänkin huomasin olevani todella allerginen pitkille puikoille! Niiden päät painavat ihan järjettömän paljon ja jouduin todella pitämään puikoista kiinni jotta ne pysyisivät käsissäni. Se taas hankaloitti neulomista. Ja pah sentään niiden puikkojen pituuden kanssa, vaikka kuinka koitti siirtyä sohvalla keskemmälle, niin aina vain toinen puikko hipotteli sohvan käsinojaa...tai toisessa suunnassa vieressä istuvaa ja leikkivää lapsukaista. Ja jos nyt nippanappa neuloessa pystyi pitämään puikot niin, ettei ne osu mihinkään, niin entäs sitten kun yritin kääntää työn... pah!pah!pah! Paloi pinna taas.

Niillä kippuroilla puikoilla ei ollut mitään arvoa tuollaisena, joten ajattelin etten menettäisi mitään jos hiukan rääkkäisin niitä. Olivathan nekin rääkänneet minua! Otin suuren kattilan ja keittelin siellä vettä lähes kiehuvan kuumaksi. Huijautin puikkojen siiman veteen ja kas, niin alkoi siima oieta jo ilman mitään venyttelyjä!

Kuivatin/jäähdytin vielä puikot pitkin pituuttaan venytettynä ja näin lempeät ja kesyt puikot niistä sitten tuli:

Kyllä nyt kelpaa taas puikotella! Sitä en vaan tosiaankaan tiedä, että mitä kummaa teen noilla pitkillä puikoilla. Minulla on niitä kai 8 paria kokoa 2,5 - 8 mm... taitavat päästä eläkkeelle!

Ei kahta ilman kolmatta...

...tai kuudetta ilman seitsemättä. Kun nyt olen päässyt alkuun tässä huivien aloittelussa, niin aloitetaan nyt sitten vielä yksi; Flower Basket Shawl, jonka ohje oli taannoin tarjolla Interweave Knits -sivuilla.

Katsokaa tuota puikkoa. Revin varmasti vielä hiukset päästäni kun taiteilen kevyttä lankaa tuollaisella sykkyrällä. Minä vain en saanut sitä millään keinoin suoraksi ja se oli ainoa vitosen pyörö. Se tuli kylkiäisinä jonkun neulelehden mukana ja se oli pakattu sellaiselle solmulle ettei ole ihme ettei se enää muuhun asentoon sopeudukaan.

Huivin aloittaminen oli hiukan sellaista luomisen ja ymmärtämisen tuskaa. Keskittymiskyvyn vei tuo kolmivuotiaani, ja muuten vain kutistuneet aivoni (4 kk:n imeväinen) eivät oikein tahtoneet ymmärtää enklantialaisia ohjeita. Mutta loppujenlopuksi huivin aloitus sujui ihan hyvin ja olen nyt neulonut ensimmäisen kaavion silmukat. Tällähetkellä yritän saada tolkkua että kuinka huivia jatketaan tuon ensimmäisen kaavion jälkeen (55 silmukkaa puikolla). Ilmeisesti nelotaan toinen kaavio ainakin kerran? Entäs sitten, jatketaanko toisella kaaviolla vai toistetaanko ekasta jotain osuutta ja tokasta jotain... Mustavalkoisella tulostimella printattua ohjetta on hiukan hankala lukea kun värit ovat jääneet matkan varrelle, eikä mm. toistettavia alueita pysty näkemään kaaviosta. Jos joku osais hiukan jeesittää minua, niin pääsisin varmasti paljon helpommalla eteenpäin ;-)

Icarus shawl

Aloitin sitten toisenkin projektin. Interweave Knits summer 2006 lehdestä Icarus shawl:in. Tämä toimii hyvin edellisessä postauksessa mainittuna yksinkertaisena työnä jota voi neuloa myös lasten kanssa. Tai ainakin tämä alku on hyvin simppeliä.

Jännä juttu muuten noista tencel langoista ja niiden neulottavuudesta, niissä tuntuu olevan samanlaisia värieräkohtaisia eroja kuin esim. Novitalla on usein. Tämä kanervan värinen lanka (gray mauve) on paljon helpompaa neulottavaa kuin se vaaleanpunainen (pale pink). Voi tietysti johtua paljon puikoistakin, mutta kyllä neulontajäljestäkin tulee paljon "taipuisampaa". Yhtäkaikki, molemmat ovat todella ihanan tuntuisia hipelöitynä, joten kyllä näistä molemmista vielä tulee ihanat huivit kunhan ne vain tässä pikkuhiljaa valmistuvat ;-)



Pahoitteluni kamalasta kuvasta, huivinalku on hiukan ujo eikä olisi mitenkään tahtonut levittäytyä täyteen mittaansa kuvausta varten. Lanka on luikasta ja se meinasi karkailla jatkuvasti puikoilta ja pyöröt sinällään ovat liian lyhyet (ja siima liian mutkainen) jotta huivin olisi saanut levitettyä. Tässä siis puolikas huivinalku ;-)

Tyhjiö

Tuon zephyrhuivin valmistuttua tuli minulle jonkinlainen sisäinen tyhjiö. Se on ollut niin mukavaa neulottavaa ja se on sisältänyt kivoja pikku pähkinöitä purtavaksi mallikuvion jatkumisen suhteen, joten huivin valmistumisen jälkeen en enää oikein tiennyt mitä tehdä. Keskeneräisiä töitä olisi muutama, ufojakin olisi purkamista, viimeistelyä tai suurempaakin neulomista vaille vaiheessa. Mutta mikään ei oikein innostanut.

Lehdissä olisi monta ihanaa huivimallia, samoin nuo viimeksi tilaamani ohjeet polttelivat enemmän kuin ufot. Tencel lanka tuntuu tosi kivalle hyppysissä ja hiukan kutkutti kokeilla että millaista se on neuloa... Otinpa siis eteeni Ethereal Fichu -huiviohjeen, kolmosen ruusupuut ja vaaleanpunaisen tencelin. Tällaista olen sitten vääntänyt jo kaksi päivää:

Mallikuvio on kaunis. Minua varmaan kiehtoo siinä se, että se ei ole ihan tavanomainen. Tencel ("selluloosalanka", lyocel) lanka sopii malliin hyvin hohtavan pintansa ja "jämäkän olemuksensa" vuoksi. Mikä sitten mättää? No, se zephyr -huivin (vai olisiko se Marilyn -huivi) jättämä tyhjiö on niin iso, ettei sitä ole helppo paikata. Lisäksi mallikuvio on minun makuuni oikeasti vaikea. Uh. Siis sillätavalla vaikea, että joudun seuraamaan lähes koko ajan että milläs rivillä olinkaan menossa ja missä kohti sillä rivillä. Mallikuvio ei myöskään ole sillä tavalla looginen, mitä olen neulontamaailmasta oppinut. Noin silmämääräisesti vilkaisten mallikuvio näyttää helpolle ja simppelille, mutta karttaa lukiessa huomaa, että kavennukset ym. ovat hiukan normista poikkeavissa paikoissa ja työhön on työnnetty valtavat määrät kierrettyjä silmukoita jotka eivät myöskään sijaitse aina ihan loogisesti (jossain vastaavassa paikassa on kierto, toisessa taas ei). Virheitä tulee siis helposti, onneksi olen silti selvinnyt muutaman silmukan tai korkeintaan rivin-parin purkamisella (jos ei lasketa lukuun sitä, että tein alun varmaan kymmenen kertaa, vasemman reunan silmukat eivät tahtoneet mitenkään muodostua näteiksi ohjeella tehden, joten piti hiukan sooloilla). Tämän rinnalle tarvin jonkin perustyön, sillä en voi neuloa tuota lasten kanssa. Noh, sen ei pitäisi olla ongelma kun vain tsekkaan läpi nuo keskeneräiset työni.

Lankakaan ei ole neulomisnautinto. Se ei jousta. Pidän ihan selvästi langoista jotka joustavat neuloessa, esim villa tai villasekoitteet. Lisäksi lanka nitisee kesähelteillä jopa ruusupuuta vasten. Pelkään melkein että pilaan vielä nuo ihanat puikkoni (pitäisiköhän vaihtaa rautakanget tilalle?). Huivin malli on kuitenkin ihana ja lanka on valmiina pintana ihanaa, joten yritän sinnitellä tuosta pienen kolmiohuivin pelkästään kahden avun* varassa. Se vaatinee sinniä, mutta jatketaan.

*) avut = neulomisen positiiviset puolet, mm.

• langan ihanuus neulottaessa
• langan ihanuus valmiissa työssä
• puikkojen tuoma neulontanautinto
• mallin neulomisen ihanuus (helppo, tarpeeksi haastava, edistymisen tuoma nautinto tms. tilanteeseen sopivaa)
• kuvitelma (tai tieto) valmiin työn ihanuudesta
• rauhallinen tai muuten nautinnollinen neulontahetki.

Jos kaikki nämä toteutuvat, on neulominen lähellä täydellisyyttä. Jos jokin ei mätsää, niin neulontakokonaisuuden nautinto pienenee. Jos oikein mikään kohta ei toteudu, on tuloksena varma ufo tai revitty ja poltettu keskeneräinen haamu.

Huivi

Tässäpä vielä hiukan aurinkoisempia kuvia huivistani. Olen aivan mielettömän ihastunut huiviin ja tässä ihastuksessa suurta osaa esittää myös langan neulontamukavuus. Huonoinpana puolena langassa on ehkä löysähkö kierre, mutta langan lävistäviä puikkolipsahduksia sattui silti vain korkeintaankin muutama. Toivon hartaasti että pumpulimaisen pehmeä ja ilmava lanka on kestävää käytössä ja odotan hartaasti että meille kävisi kutsu edes yksiin kesäjuhliin jotta pääsisin huivia testaamaan. Teknisiä tietoja huivista:

Malli: Oma
Lanka: huivi JaggerSpun Zephyr (woolsilk) 92 g, Valley Yarns 8/2 Tencel 42 g.
Mitat: korkeus 117 cm, leveys 245 cm (ennen kostutusta ja pingotusta 90/180cm).

Lanka on siis ihanan pehmeää ja silkkisen hohtavaa, se oli nautinto neuloa ja pingoitus teki jo ennestäänkin kauniille ulkoasulle ihmeitä! Huivi sinällään on ihanan iso ja se tulee varmasti olemaan yksi lempiasusteistani tulevissa juhlissa.

Huivilla ei vain ole vielä nimeä. Olen pyöritellyt kaikenlaisia vaihtoehtoja mielessäni, mutta mikään ei ole tuntunut silti järkevältä. Ehdottakaapa siis huiville sellaista nimeä joka on kuin piste iin päällä.

Huivi - öisiä otoksia

Tässä muutama öinen kuva huivista. Se on nyt sitten valmis. Laittelen huivin faktoja myöhemmin kunhan päässä liikkuu jotain muutakin kuin ajatus yöunista ja kunhan on hiukan parempia kuvia tarjota...



Sen verran selitystä kuville, että joissakin kuvissa salamavalo heijastuu tosi loistavana hapsuista, jotka toki ovat kiiltävämpää materiaalia, muttei sentäs normaalitilanteessa ihan noin paljoa säihky ;-).

Mitäs sitten seuraavaksi. Uutta puikoille vai entisten jatkoa... vai pitäisikö jopa ihan oikeasti yrittää selättää jokunen ufo???

Arvatkaas muuten mitä tuli sitten huiville mittaa kostutuksen myötä?!? Pingoituksessa en kyllä todellakaan venyttänyt huivia, tuo ennestäänkin riittoisa lanka vain jatkoi lisääntymistään kostutuksen myötä. Noh, ei oikeasti tartte arvata; huivi on 245 cm leveä ja 117 cm korkea. Aika kivan kokoinen ;-)

Täällä ei sitten nukuta...

... ennen kuin huivi on kuivunut.
- Ai, miksei?
- No siksei kun se on vallannut meidän sängyn!!

Taidankin sitten jatkaa illanviettoa pätkimällä hapsuja valmiiksi.

Huivi ennen pingotusta

Tämä ei siis ole vielä valmis...kunhan vain esittelen välivaiheita:

Lankaa (JaggerSpun Zephyr) kului tähän 92 g ja "tähteeksi" jäi vielä 24 g, leveyttä ennen pingoitusta on n.180cm ja korkeutta 90 cm. Kummallista, laskin moneen kertaan langan kulutusta ja huivin mittoja ja sen myötä muutin suunnitelmianikin moneen kertaan. Mallikuviosta piti alunperin tulla ihan erilainen, mutta kun lanka ei vähentynyt laisinkaan, niin muutin suunnitelmiani ja jatkoin vain. Nyt en voinut enää jatkaa pidemmälle, sillä kuviot eivät olisi enää olleet tasapainossa ja huivista olisi tullut "liian suuri".

Nyt huivi on menossa pingotukseen ja hapsutukseen... sekin tulee olemaan aikamoinen homma, kun en halua mitään pikkiriikkisiä liruhapsuja (en kyllä mitään moppihapsujakaan). Eli jatkoa siis seuraa vielä!

This shawl isn't finished yet, it is waiting for blocking ;-) Just wait for next postings!

Enkeli-kenkeli navetassa lenteli...

...heitteli vasikoita hännistä!

Uskoisitteko että tämä enkeli pysyisi siihen?

Enkeli

Malli: Angel, a knitters dozen; Gold-wing-knitting Angel
(tiedot kyseisestä kirjasta löytyy mm. sivupalkissa olevasta "neulekirjastoni" linkistä)

Lanka: Novita Virkkauslanka, puikot 2,5 mm, tärkätty ohratärkkelyksellä ;-)

Enkeli-kenkeli

Tässä ensimmäisen enkelini alkutaipaleet. Ylemmässä kuvassa osat ovat vain leviteltyinä, ei kasattuina, joten niistä voi jo hiukan hahmottaa lopputulostakin. Oikeasti minulla oli vain pikku nippu rätei ja lumpui, tai siltä ainakin tuntui neuloessa... Neulomisen jälkeen hiukan kokkailin ja keittelin köökissäni paksua tärkkelyspuuroa, läträsin ja lutrasin rievut läpimäriksi ja levittelin ne pitkin pituuttaan kuivumaan. Myöhemmin saatte sitten nähdä lopputuloksen.

Soilelle kovasti kiitoksia KoolAid värjätyistä langoista, ne ovat ihania! Sain nämä langavaidossa aimmin mainittuja Novitan softeja vastaan. Nyt täytyy alkaa kovasti miettimään että mitä pientä noista voisi tehdä. Vinkkejä?

Edit: Enkeli vai kulhollinen sälää??
Tässäpä puuhaa tälle illalle!

KIP Järvenpää

KIP Järvenpäässä 10. 6 klo 12--> Kuvat puhukoot puolestaan.

Ja eikös tuo alempi kuva näytä hiukan ylösalaisinneuleelta?

Hameen Hulmuavat Helmat

Tein hameen KIP-dayta varten ;-). Olin toki aikonut tehdä hameen muutenkin, mutta nyt oli hyvä syy tehdä eikä vain aikoa. Malli on Moda 1/2005 -lehdestä ja stretchvakosametti neurokankaasta. Hame oli nopea tehdä ja siitä tuli tosi mieluisa, tulee varmasti pidettyä paljonkin. Saattaisimpa tehdä vaikka toisenkin jostain oikein kesäisestä kankaasta ja ...



Kiitos Thiire, sain tänään postissa tämän Opalin itseraidoittuvan sukkalangan, toivottavasti vastineeksi saamasi puikkokotelo on myöskin perillä ja toivottavasti se on mieluisa! Minun poikani jo silitteli tuota lankakerää ja hihkaisi hyväksyvästi kun kysyin että haluaako hän siitä tehdyt sukat! Äitin poika!! Onneksi ei kuitenkaan tullut puheeksi että koska hän voisi ne sukat saada...

Ja vielä sokerina pohjalla: Ei kaikkea hyvää kerralla!! Älä siis neulo autossa ja syö suklaata samalla [lue: jos syöt suklaata niin pistä neule pois, jos neulot niin älä ota suklaata]. Hiukan harmittaa, mutta minkäs teet, täytyy toivoa että suklaa lähtee murisematta pois. Lohdutukseksi voisin ehkä ottaa palan suklaata... mutta vilkaistessani vielä noita ylempiä hamekuvia tyydynkin lohduttautumaan neulomalla muutaman silmukan!

Varvassukkaset

Sukat? Varvikkaat (jalkakynsikkäät?) vai säärystimet - öh siis päkiästimet vai?
Mitkä nää nyt sitten lie ovatkaan:

Noniin, nyt voi tämäkin bloggaaja mennä ostamaan ihan oikeat varvastossut. Varvastossusukat on ainakin valmiina odottamassa ;-). En ole oikein innostunut varvastossuista vaikka niissä niin kovin ihania malleja onkin tarjolla, mutta se varpaiden väliin tuleva osuus hankaa! Idean näihin sain jonkun blogista (sorry etten muista kuka omiaan esitteli jokin aika sitten), joten samaisen ohjeen perusteella sovelsin sitten omani. Lanka on Opal Uni vanhana roosana, puikot kai 2,5 mm. Loin silmukoita yhtä paljon kuin pienimpään kokoon tarvitaan, muuten mitat ovat suunnilleen kuin suurimmasta koosta. Varpaiden kohdalle laitoin myös nurin-oikein -neulosta, sillä en halunnut että reuna rullaantuu. Ja huomaattekos muuten, että allekirjoittaneen varpaat ja varpaiden välit ei suinkaan tuoksu ruususille, vaan kieloille!!!

Tätä laukkua esittelen taas. Sorryt niille jotka ovat siihen jo ihan kyllästyneet. Mutta toin tämän vielä kerran esille siksi, että tuunasin sitä vielä kerran. En vieläkään ollut tyytyväinen sen kahvoihin, joten ompelin kahvat kiinni uudelleen - siimalla! Nyt laukku on ihan jees ja nyt sitä voi käyttääkin. Alemmasta kuvasta näkee hiukan siiman olemassaoloa, mutta noi peruskäytössä sitä ei juuri huomaa. Nyt laukku on tukevampi kuin ennen!

Puoliväli

Hiukan salamyhkäisiä kuvia tuosta huivista on tullut laitettua ... laitan sitten kunnon kuvia kun huivi on kokonaan valmis.


Puolet langasta on käytetty ja huivilla on nyt korkeutta n. 80 cm ja leveyttä about 130 cm. Toisen kerän myötä valmiiksi mitoiksi (ennen pingotusta) tullenee jotain 95/180 cm... edellyttäen että laskin oikein. Ekalla kertaa en ainakaan laskenut oikein, sillä keittiövaa'alla lankaa punniten ja mittanauhalla mittaillen epämääräisyystekijä on liian suuressa roolissa. Onneksi kuitenkin omaa mallia väsätessä muutoksia mallikuvioonkin on helppo tehdä. Ja onhan se kivempi suurentaa tekelettä kuin pienentää kesken kaiken, joten onneksi mittavirhe on käynyt näin päin. Siksi muuten pidänkin kovasti huivien tekemisestä, kun mitotus ole niin tärkeässä roolissa!

Lanka tuntuu tosiaan olevan aikamoinen riittävyys ihme, se vaan jatkuu ja jatkuu eikä kerä pienene vaikka kuinka neuloo. Huivi vain suurenee, mutta kerä ei pienene. Olen varautunut jättämään mieluummin pienen haaskiokerän kuin mitoittamaan mallineuleen liian tiukalle ja sitten itkemään kesken loppuneen langan perään... ja jos yhä olen laskenut väärin, niin sitä jämälankaakin jää vielä niin paljon että teen siitäkin jonkin pikku projektin.

Ahaa, voisikohan muuten Kristelin mainitsema madonreikä olla asialla ja neulon tuota huivia itseasiassa jonkun toisen lankakerältä??? Joku muu manailee jossain sitä, että langan piti riittää vaikka mihin, mutta loppuikin kesken ja minä vaan kummasteleen kun lanka ei vähene laisinkaan. Pahoitteluni jos näin on käynyt, tutkimattomat ovat madonreikien tiet!

Mutta kuulkaas hyvät sisaret (ja veljet?), nyt olisi todellakin tarpeen jokin Hiplaattori versio 1.0 tai SqueezeMe versio 7.2 jolla netin välityksellä voisi hypistellä ja tuntea materiaalia (tai jotain antimateriaa), sillä tämä lanka (Jaeger Zephyr) ja siitä neulottu pinta on todellakin hiplauksen ja tunnustelun arvoista. Se on aivan ihanan pehmeää ja kevyttä! Se on kuohkeaa ja myttyyn puristettaessa se rutistuu pikkiriikkiseksi kuin hattara suussa. Kuvien perusteella tiedän että pingotus tekee sille vielä aivan ihmeitä, joten pikapikaa vaan puikot taas heilumaan jotta joskus tulee valmistakin.

Nyt on siis eka kerä käytetty ja toinen otettu puikoille. Ekan kerran jaksoin värkätä langanvaihdoskohdankin oikein kunnialla. Kaksisäikeisen langan kierre on avattu lyhyeltä matkalta,ensin toinen säie on solmittu merimiessolmulla, säikeet on kieputeltu takaisin puneelle ja sitten toinen säie on solmittu merimiessolmulla. Tuo pehmeä ja aavistuksen verran pörröinen lanka takertuu hiukan, joten muutamien "vetotestien jälkeen" uskalsin katkaista langanpäät vain parin - kolmen millin mittaisiksi. Käytännössä liitoskohta on lähes huomaamaton ja vaikka toinen (tai molemmatkin) solmut aukeaisivat, on lanka kuitenkin vielä sen kierteen varassa aika kestävä.


Ja tuo edellisen postauksen oranssi (+ vihreä ja punainen) lanka odottelee yhä haluajaa... Vaikka laitoinkin mukaan vanhan hintatiedon, niin lanka olisi lähdössä pois todella halvalla, kokeilepas vaikka tarjota jotain ;-). Niitä on yhteensä naisten M kokoisen paidan verran ja lanka on todella pehmeää. Oranssi ei vain ole enää minun juttuni, kuten varmaan blogissakin esiintyvistä sävyistä voitte arvailla... =DDD

Pois pois

Puhutteleeko nämä sinua? Novitan Softy -lankaa ja puikkokotelo? Softylangan väri ei sano minulle enää mitään, tuossa on 400 g oranssia, 50 g vaaleaa sammalenvihreää ja 50 g punaista. Lanka on ihanan pehmeää, sisältää 52% polyamidia ja 48% tactelia. Noissa on markka-aikainen tarjoushintalappu (13,90/kerä), alkuperäisestä ovh:sta ei tietoa. Puikkokotelossa on tilaa 6 parille pitkiä neulepuikkoja (kuvassa kotelon toinen puoli) ja vaikka mille muulle oheiskrääsälle (kotelon toinen puoli). Kova pehmustettu kotelo on suljettavissa vetoketjulla ja välineille on varattu omat paikkansa kuminauhalenkein. Mitat 50/16/3 cm. Omien puikkojen määrä on kasvanut ulos ko. kotelosta, joten kaikki ovat muuttaneet uuteen kohteeseen. Kysele tarvittaessa lisätietoja kommentilla, vaihtarina voisin ottaa vaikka ... lankaa.

Virkattu hattu

Malli: Oma
Lanka: Novita Kotiväki vaaleanpunainen, Novita Virkkauslanka tummempana vaaleanpunaisena, virkattu 2mm koukulla.

Virkkaa hattu joko kalastajanhatun tai pyöreän knallin malliseksi kiinteillä silmukoilla kotiväki -langasta. Kalastajanhattua varten virkkaa "patalappu" jonka ympärysmitta on sama kuin tarvittavan hatun, sitten jatka ilman lisäyksiä kunnes hattu on halutun korkuinen ja lieriä varten lisää silmukoita esim. joka 10. silmukka, pari välikierrosta, joka 11. silmukka, kolme välikierrosta, joka 12 silmukka, 3-4 välikierrosta, joka 13. silmukka ja muutama kierros vielä päälle. Pyöreää knallia varten (kuvassa) vähennä lisäyksiä pikkuhiljaa niin ettei alkuun tule patalappua vaan hattu muotoutuu pyöreäksi alusta lähtien.

Virkkaa reunaan virkkauslangalla piparkakkureunus: kiinteä silmukka, kolme pylvästä kahden silmukan päähän, 1 ketjusilmukka, kolme pylvästä lisää samaan silmukkaan, kiinteä silmukka kahden silmukan päähän, 3 p, 1 kjs, 3 p ... Virkkaa jälkikäteen kolmen kerroksen levyinen punainen raita ennen lierin levennyksiä.

Ruusuke. Tee aloitussilmukka kotiväkilangasta ja taita langan jämäpää sormesi ympäri renkaaksi. Virkkaa 5 ketjusilmukkaa ja tee pylväs renkaaseen. *virkkaa 2 ketjusilmukkaa ja tee pylväs renkaaseen*, toista kunnes pylväitä on yhteensä 7, tee kaksi ketjusilmukkaa ja yhdistä kiinteällä silmukalla ensimmäiseen kolmanteen ketjusilmukkaan. Tee 3 ketjusilmukan kaaria, kiinitä ne kiinteällä silmukalla pylvääseen. Tee toinen kierros 4 ketjusilmukan kaaria ja komas kierros 5 ketjusilmukan kaaria jotka kiinnitetään kiinteällä silmukalla samoihin kohtiin. Palaa työn etupuolella ensimmäisiin 2 kjs:n kaariin ja virkkaa kaareen *kiinteäsilmukka, puolipylväs, pylväs, puolipylväs ja kiinteäsilmukka. Toista jokaiseen kerroksen kaareen. Seuraaviin kaariin virkkaa *kiinteäsilmukka, puolipylväs, 2 pylvästä, puolipylväs ja kiinteäsilmukka* ja viimeisiin kaariin virkkaa *kiinteä silmukka, puolipylväs, pylväs, pitkäpylväs, pylväs, puolipylväs ja kiinteä silmukka*. Päättele lanka. Vaihda virkkauslanka käyttöön ja tee kiinteitä silmukoita ruusukkeen terälehtien reunaan.

Taita lierin etureuna ylös ja kiinnitä ruusukkeella. Nauti kesän lämpimistä uudessa hatussasi!

Copyright: Sia www.kadentaidot.blogspot.com

Arpavoitto

Kerrankin olin onnettaren suosikki! Helminalle peräänkuulutteli maskotti-ideoita ennen tuota maskottikisan järjestämistä. Maskottiehdotuksen jättäneiden kesken hän lupasi arpoa pienen palkinnon ja kerrankin juuri minun lappuni nousi muiden joukosta. Tällaisia ihanuuksia posti olikin sitten tuonut suoraan minun postilaatikkooni! Aivan mainio paketti! Niin ja niin monessa blogissa on hehkutettu Suveista (vai Suvista) ja minäkin olen jo alkanut miettimään että täytyy mennä johonkin kauppaan kyseistä lankaa metsästämään jotta pääsen edes tsekkaamaan että millaisesta langasta on kyse. Noh, nytpä Helminalle lähettikin sitä minulle suoraan kotiini, vaikuttaa ihan mukavalle puuvillalangalle!Toiseksekin olen funtsinut kesäpipolankojen hommaamista, ajatuksena on ollut vain "puuvilla tai jotain vastaavaa". Noh, tässähän ne nyt sitten on, kuulin jo melkein kirjekuoren ulkopuolelle sen lankojen kaakatuksen (ei siis ollut mitään kuisketta vaan ihan kunnon kaakatusta): "pipo, Pipo, pipo, PIPO, pipo..." Mukana oli myös kortin lisäksi ihania isoja nuppineuloja virheällä lasinupilla, nämä tulevat minulle neuleenpingotusneuloiksi ja ah... vielä rrrransskan pastilleja, nam (pussi on jo muuten tyhjä). Kiitos Helminalle, kiitos oikein paljon, tämä arpaylläri teki ennestäänkin ihanasta päivästä täydellisen.

Kiitos myös kaikille erittäin paljon noista ihanista kommenteista mitä te jätitte tuohon edelliseen postaukseen. Olen niitä lukenut suu messingillä ilosta ja silmät ihan ymmyrkäisen pyöreinä hämmästyksestä... Olen itsekin oikein tyytyväinen korennon lopputulokseen, mutta sen saama suosio kyllä yllätti ihan täysin! Kiitos!

I won lottery in Helminalle's blog and I got two skeins of Suvi yarn, pins and chocolade candies. Thank you Helminalle, thank you very much! Does anyone really read this blog in English? Please tell me if you would like to continue reading my (knitting) messages, I have a short of time (read: I don't have enough time to knit!!) and I don't wan't to waste my time on writing English if anyone doesn't even read these. It takes quite a lot of time to write on foreign language and I'm afraid I'm missing a lot of feelings of my sayings and makeing a plenty of mistages while my English isn't really so strong or good. If I hadn't two little kids and thousands of things about what all I would like to do with my hands I would love to practise my English skills by writing these texts... I hope you undestand what I'm saying and I hope you will leave even a short comment if yoy just red this text. =D