Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Helmet lukuhaaste 2018: Toinen tuntematon

Helmet kirjahaaste etenee.

Täytyy tunnustaa, että nämä viimeiset kohdat, jotka ovat täyttämättä, ovat haastavia. Balttialaisia kirjailijoita ei juurikaan ole kirjastossamme tarjolla, ei ainakaan sellaisia kirjoja joihin tahtoisin tarttua. Haluaisin olla kirjan päähenkilö? Miksi ihmeessä? omassakin elämässäni on tekemistä, mutta se on ainakin oma elämäni.

Novellikokoelma kohtaan tahdoin kuitenkin lukea Toisen tuntemattoman, vaikka omassa kirjahyllyssä olisi ollut lukematon novellikokoelma. Tuo "tuntematon" vaan houkutti ajatuksena. Tuntemattoman sotilaan "naishahmot" olisivat pääosassa. He jotka tuntemattomassa ohitetaan sivulauseessa. He jotka jäivät kotiin, pitämään maatamma pystyssä.


"Lapset ja koti piti hoitaa, mutta niin myös tehtaat pyörittää ja hevoset kengittää.
Naisten elämä ei ollut pelkkää heijastumaa miesten elämästä vaan täyttä ja raskasta arkea,
kaipauksen täyttämää toki kaipasi sitten isää, poikaa, veljeä, kihlattua tai puolisoa." 
Kirsi Piha


Siispä kirja pistettiin alkuvuodesta tilaukseen kirjastossa ja sain sen nyt jo käsiini. Odotuslista oli nimittäin jäätävän pitkä!

Hieman sillisalaattiahan tämä kirja toki on, jokainen kirjailija kun kirjoittaa omalla tyylillään.
Ja tässä teoksessa kirjailijoita on kaksikymmentäkaksi. 

 Laura Gustafsson, Joel Haahtela, Antti Heikkinen, Venla Hiidensalo, Mikko Kalajoki, Katja Kettu
Tommi Kinnunen, Tapio Koivukari, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Taina Latvala,
Jenni Linturi, Laura Lähteenmäki, Mooses Mentula, Inka Nousiainen, Riikka Pulkkinen, Niina Repo, 
Minna Rytisalo, Petri Tamminen, Tuula-Liina Varis ja Hanna Weselius. 

Jokainen novelli alkaa katkelmalla Väinö Linnan Tuntemattomasta, ajatuksena varmaan, että tietäisimme miten kyseinen naishahmo liittyy alkuperäiseen tarinaan. Joskus tarina kertoo vaimon, äidin, tyttöystävän tarinaa, osa tarinoista kerrotaan lapsenlapsen, naispuolisen, näkökulmasta. Silti tarinat toimivat, nitoutuvat tavallaan yhteen, Väinö Linnan kautta. Ja kertovat myös siitä, miten sodan kauhut heijastuvat vielä tähänkin päivään. Tavalla tai toisella.

Täytyy tunnustaa että tämän kirjan lukeminen myös hieman vaatii että lukisin Tuntemattoman uudestaan. Siitä on aivan liian kauan. Tiedän että kirja löytyy äidin luota, jospa pyytäisin sen itselleni lainaan.

Eihän tämä kirja nyt tietenkään tuntemattoman tasolle nouse, miten voisikaan kun on novellikokoelma. Suosittelen kuitenkin lukemaan, jos sattuu käsiinne osumaan.


1. Kirjassa muutetaan
No, jos korsuihin muuttaminen lasketaan muuttamiseksi. 

9. Kirjan kansi on yksivärinen
Sininen ja valkoinen. Ja koska valkoinen ei ole väri, ainakaan entisen opettajani mukaan, kirjan kansi on yksivärinen. 


14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
Ovathan sotilaamme myön Neuvostoliiton puolella.

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
Äidit ja tyttäret yrittävät jaksaa kun mies on sodassa. 

24. Surullinen kirja
Mitä muuta se voisikaan olla?

25. Novellikokoelma
22 kirjailijaa yksissä kansissa. 

28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
TOinen TUntelmaton. Ovat ne

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
Epäilen kovasti että olisi raskasta luettavaa.

33. Selviytymistarina
Montakin selviytymistarinaa

"Pirä hualta ittestäs...mitä ikinä tulookin"



lauantai 16. kesäkuuta 2018

Maailma hukkuu muoviin

Meillä vietetään taas synttäreitä.

Itse asiassa kaksikin sankaria ovat viettäneet, lyhyellä aikavälillä, synttäreitään, mutta koska tuo vanhenpi sankareista halusi paeta paikalta, tyydymme viettämään partiolaisen syntymäpäivää.

Miettiessäni minkälaisen kakun tahtoisin sankarille tehdä, törmäsin uuteen blogiin. Doron kakku. Ihan hauska huomata, etten aina päädy Kinuskikissan sivuille, vaikka ne ihanat ovatkin, vaan välillä jonnekin muuallekin.

Päädyin raparperi-mansikka-valkosuklaamoussekakkuun inspiraation lähteenäni, ajattelin että pihalta löytyy tarvittavat raparperit. Kuinka väärässä olinkaan. En tiennyt että raparperin saa hengiltä, mutta uskokaa tai älkää, se kuolee ellei sitä hoida. No, onneksi äitini on minua reippaampi, joten pieni yllätysretki äidin pihaan ja raparperiosuus kakusta oli pelastettu. Mansikoissa päädyin pakastemarjoihin, kotimaisetkin kiehautan norovirusriskin takia, vaikkakin se kotimaisissa marjoissa ymmärtääkseni on suhteellisen pieni riski.

Koska olen laiska, päädyin tekemään keksipohjan, kuten yleensäkin juustokakkuihini, alkuperäisessä versiossa kakkuun on leivottu pohja. Kaupasta tarttui mukaan Pirkka Elise kandisokerikeksejä, ihan vaan maun takia, valmistusmaa Alankomaat. No, olenhan juuri kyseisestä maasta kotiutunut, sen toisen sankarin olen-matkoilla-reissusta, joten en kokenut kovin suuria tunnontuskia kun nappasin paketin mukaani, ei se alkuperäinen tuote sen kotimaisempi valitettavasti ole. Siispä annoin hinnan ratkaista. Huono päätös. Maailma hukkuu pakkausmateriaaleihin ja tämän pahvipakkauksen sisältä paljastui kaksikin muovirasiaa jotka olivat kääritty erillisiin kääreisiin. Varmaan tuotteen säilyvyyden kannalta välttämätöntä, mutta kas kun ei yksittäispakattuina. Pistin Keskolle palautetta. Saa nähdä onko vaikutusta. Tuskinpa. Aravaukseni on että tulee standardivastaus jossa kiitetään palautteesta, kerrotaan että alihankkijan pakkaa tuotteet näin ja että eivät pysty vaikuttamaan, mutta välittävät tiedon eteenpäin.

Ja kun koristeluun hankimme Maraboun keksejä, ne olivat vielä järkyttäämpiä. Yksittäispakattuna.

Tämän kakun valmistus on muuten hidasta, jokaisen kerroksen pitää hyytyä muutamia tunteja ennen seuraavan kerroksen tekemistä, joten suosittelen "koko päivän" varaamista kakun tekoon.

Raparperi-mansikka-valkosuklaamoussekakku

Pohja:

195 g Elise kandisokerikeksejä
50 g laktoositonta voita

Raparperimousse:
n. 500 g raparperia
1 dl sokeria
5 liivatelehteä
5 dl laktoositonta kuohukermaa

Mansikkahyytelö
300 g mansikoita
(minä käytin pakastemarjoja)
½ dl sokeria
3 liivatelehteä

Valkosuklaamousse
150 g valkosuklaata
½ dl laktoositonta maitoa
2 liivatelehteä
2 dl laktoositonta kuohukermaa

Koristeluun Marabou Choco Moment valkosuklaa
Mansikoita
Granaattiomena

Murskaa keksit pieniksi murusiksi (itse käytän tehoseotinta) ja sulata voi. Sekoita voisula ja keksinmurut. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja levitä keksiseos pohjaksi.  Pistä jääkaappiin kovettumaan. 

Pese raparperit ja leikkaa palasiksi. Laita uunivuokaan ja kaada sokeri päälle, sekoittele kunnolla että sokeri levittyy. Paista uunin keskitasolla, 200 asteessa n. 20 min, niin että raparperit karamellisoituvat. Soseuta sauvasekottimella.

Pistä 5 liivatelehteä kylmään veteen. Vaahdota kerma. Kuumenna puolet raparperisoseesta. Purista vesi liivatelehdistä ja lisää ne, yksi kerrallaan, kuumaan seokseen. Sekoita. Lisää loput raparperisose, sekoita. Kaada raparperiseos kermavaahdon sekaan ja sekoita huolellisesti. Kaada mousse kakkupohjan päälle. Siirrä jääkaappiin hyytymään.

Kun raparperimousse tuntuu hyytyneeltä tehdään mansikkahyytelö. Pistä 3 liivatelehteä kylmään veteen. Pakastemarjat kuumennetaan kiehuviksi ja annetaan kiehua noin 2 min, lisää sokeri. Soseutetaan sauvasekoittimella. Purista vesi liivatelehdistä ja lisää ne kuumaan seokseen. Kaada varovasti raparperimousssen päälle. Siirrä taas jääkaappiin jähmettymään.

Kun mansikkahyytelö on hyytynyt tehdään vielä valkosuklaamouse. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Rouhi valkosuklaa karkeaksi rouheeksi. Vaahdota kerma. Kuumenna maito kiehuvaksi, lisää valkosuklaarouhe. Sekoita tasaiseksi massaksi. Purista liivatelehdistä vesi ja lisää massan sekaan.  Sekoita valkosulkaamassa kermavaahdon sekaan ja levitä se kakun ylimmäksi kerrokseksi. Ja kakkus taas hyytymään kylmään. 

Siirrä hyytynyt kakku lautaselle ja koristele. 



Rabarber-jordgubbs-vitchokladmoussekaka

Botten:
195 g Elise kandisockerkex
50 g laktosfritt smör

Rabarbermousse:
ca. 500 g rabarber
1 dl socker
5 gelatinblad
5 dl laktosfri vispgrädde

Jordgubbscreme
300 g jordbubbar
 (jag använde frysta)
½ dl socker
3 gelatinblad

Vitchokladmousse
150 g vitchoklad
½ dl laktosfri mjölk
2 gelatinblad
2 dl laktosfri vispgrädde
Dekorationer:
Marabou Choco Moment vitchoklad
Jordgubbar
Granatäppel


Smula kexen och smält smöret. Blanda ihop det smälta smöret med kexsmulorna. Fodra en kakform med löstagbart botten med bakplåtspapper. Platta ut kexsmuldegen på bottnen.Ställ formen kallt så att bottnen stelnar. 

Tvätta rabarbern och skär den i bitar. Sätt bitarna i eh ugnsform. Häll 1 dl socker över bitarna och rör om väl. Ställ mitt i en 200 grader varm ugn i ca 20 min så att rabarberfitarna karamelliseras. Gör rabarberpuré med hjälp av en stavmixer.

Sätt 5 gelatinblad i kallt vatten. Vispa grädden. Hetta upp hälften av rabarberpurén. Kläm vattnet ur gelatinbladena och låt dem smälta, ett i taget, i den heta rabarbern. Tillsätt resten av rabarbern och rör ner massan i grädden. Häll moussen i kakformen och ställ den i kallt. 

När rabarbermoussen stelnat, görs jordgubbscremen. Sätt 3 gelatinblad i kallt vatten. De frusna jordgubbarna hettas upp. Låt koka i ca 2 min. Tillsätt socker och kör till en smet med stavmixern. Kläm vattnet ur gelatinbladen och smält dem i dden heta smeten. Häll jrdgubbscremen försiktigt på det stelnade rabarberlagret i formen och ställ kallt igen. 

När cremen stelnat, är det dags att ta itu med vitchokladmoussen.
Sätt gelatinbladena i kallt vatten. Riv chokladen grovt. Vispa grädden. Hetta upp mjölken och smält chokalden i mjölken, Kläm ur gelatinbladena och smält även dem i massan. Rör in smeten i grädden.
Bred ut moussen på kakan och låt stelna.

Ta kakan ur formen och dekorera kakan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...