Minä näin Jörn Donnerin

Näin tänään Jörn Donnerin. Hyppäsin oikein pyörän päältä tuijottamaan. Jörnin selkä oli vähän jo painunut kumaraan ja hiukset harmaantuneet. Silti, jos olisi pyydellyt minua kanssaan valkoviinilasilliselle, olisin oitis lähtenyt.

Kummallista

Sain postikortin. En sellaista, jossa sanotaan "Terveiset Kreikasta, aurinko paistaa ja Retsina maistuu pihkalta" vaan pienellä präntillä täytetyn postikortin. Kortissa kehuttiin Italo Calvinon teosta "Jos talviyönä matkamies". Pitää lukea. Tuntuu mukavalta, että joku on nähnyt vuokseni vaivaa: ostanut kortin, etsinyt kynän, osoitteen (postinumero oli väärä), kirjoittanut, liimannut postimerkin ja pudottanut laatikkoon.

Uusiin toimitiloihimme on tulossa verhot. Kahvihuoneeseen on hankittu jotkut bioaktiiviset bakteereita häätävät muovin kaltaista materiaalia olevat kangaskaistaleet. Hinta on varmaan ollut suolainen. Miksi kahvihuoneeseen tarvitaan verhot, joissa bakteerit eivät lisäänny? Kangas tuo muistot sosialististen maiden muoviviritemistä joskus iloisella 70-luvulla. Taatusti kestävät, ovat varmaan jäljellä silloinkin kun kallioperään haudatut ydinjätteet ovat niin vaarattomia, että ne voi viedä lasten leikkipaikoille.

Työkaverini on jostain syystä ihastunut tähän ottamaani valokuvaan. Haluaa kuulemma suurennuttaa ja kehystyttää. Kummallista.

Hauskanpidon uhrit

Varastin tämän aiheen ystäväni laadukkasta yleisöltä suljetusta blogista. Kehitin sitä toki omaan suuntaani.

Joka vuosi lasketaan Juhannuksen kuolonuhreja. Aiemmin keskityttiin hukkuneisiin, kaveriporukassa aina veikkasimmekin hukkuneiden lukumäärää. Nyt juhlintaan liittyvien kuolintapojen määrää on lisätty, saadaan näyttävämpiä otsikoita. Juhannus vaati 23 kuolonuhria. Mukaan on lisätty juoppotappeluissa kuolleet ja liikenneonnettomuuden uhrit. Yhden tapon taustalla oli riita viinapullon omistussuhteista. Tulee sellainen olo ikäänkuin kuolintapaukset olisivat rangaistuksia hauskanpidosta.

Miksi lokakuun ensimmäisen tiistain kuolonuhreja uutisoida näyttävästi? Juupajoella vanhaemäntä liukastui pihapolulla sunnuntaina ja kuoli terveyskeskuksen vuodeosastolla keuhkokuumeeseen tiistaina. Kalliossa yksiössä syntyi riita kaljatölkistä, mies löi toista puukolla kuolettavasti. Peräänajossa loukkaantui lievästi nuori mies Jämsässä, niskakipu johti enenaikaiseen eläköitymiseen. Noin esimerkinomaisesti.

Oletko tervapääsky?

Juhannuksena mökillä kuuluu tarkkailla lintuja. Minkä teet kun kuulut ornitologiselta tietämykseltäsi joukkoon ei erota harakkaa linja-autosta (ex-miehen kommetti). Minulle selvisi,että lokki voi uida, luulin, että ne vaan lentävät, varastavat kahvila-asiakkaiden eväitä ja paskovat ihmisten päälle. Luin Hesarista, että tervapääsky ei pääse enää ilmaan, jos joutuu maahan. Kuulostaa karulta. Jos löydän linnun maasta aion kysyä "oletko tervapääsky?". Jos vastaus on myöntävä kannan linnun korkealle paikalle ja heitän ilmaan.

Edistys

Tänään päivystäessä kävin kollegan kanssa syömässä. Hän kertoi, että tietotekniikan saralla on taas tapahtunut edistystä. Ennen matkalaskut tehtiin paperille ja anomukseen liitettiin kuitit. Voi miten vanhanaikaista. Nyt järjestetään henkilökunnalle koulutuksia uudenkarhean matkalaskujärjestelmän käytöstä. Kenties hienointa siinä on se, että kuitit lähetetään skannaamalla. Eipä siinä kaikki, samat kuitit on edelleen toimitettava myös alkuperäisinä versioina sisäisessä postissa. Tosi käteväksi asian tekee se, että lähin skanneri on yhteisessä kansliassamme, jota käyttää n. 50 lääkäriä. Tämä vehje, jota en osaa käyttää on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä toimipisteestäni. Siinä matkalla on myös sihteerin huone, jonne paperit lopulta päätyvät. Minun kannaltani tämän hienon uudistuksen jälkeen aikaa kuluu noin 30 minuuttia aiempaa kauemmin. En ole vielä käynyt koulutuksessa, jossa ohjelmaa opetellaan käyttämään, siihen menee ainakin tunti. No aikaahan on. Ei tarvitse kuin perua vastaanottoajat. Ai niin mitä varten me siellä töissä olemmekaan. En enää muista.

Hurmaavat varpaat

Lohdutukseksi kaikille, jotka eivät ole tyytyväisiä habitukseensa. Kuka olisi. Kauneimmatkin yksilöt löytävät itsestään vikoja.

Aamuisin seison kylpyhuoneessani
ja katson peiliin

Vetoavasti

Ei mitään utta
Ei yhtenäkään päivänä

Tänään tuskastuin
ja painoin pääni alas

ja silloin

Löysin kymmenen varvasta
Kymmenen hurmaavaa varvasta
Solakkaa varvasta
Erikoista varvasta

ja äkisti käsitin
että kyllä kannattaa elää
kun on näin hurmaavat varpaat

(Lassi Sinkkonen)

Runojuhannus

Olen viettänyt perinnejuhannusta. Ohjelmaan kuului runokaraoke. Kirjoitan huomenna teille pari kohottavaa runonpätkää. Nyt nukun. Hyvää Juhannusta.

Huono laihdutusilma

Riipaiseva ja tosi kuvaus elämästäni. Ei sisällä dialogia.

Nainen päättää laihduttaa. Nainen menee tyttärensä ja tämän ystävättären kanssa Tillikan terassille syömään. Nainen ottaa pyttipannua, sen pienemmän annoksen vaikka isomman saisi maksamalla vain 1.90 enemmän. Tänään ei ole laihdutusilma, päättää nainen. Nainen menee puistoon ja ostaa jäätelön.

Raapimapuu

Kuvaus erään keski-ikäisen naisen arjesta. Sisältää dialogia.

Nainen avaa kotinsa turvalukon ja lukon. Eteisestä kuuluu surkeaa naukumista. Lattialla on lääkemainoksia ja lasku. Kissa yrittää tunkea ulos ovesta, nainen yrittää sulkea ulko-oven niin, ettei kissa jää väliin. Nainen kantaa ruokakassia. Kissa pyörii jaloissa ja naukuu. Nainen yrittää olla astumatta kissan päälle.
- Miuku mauku. Millainen päivä on ollut?
Kissa kehrää.
Nainen laskee kauppakassin keittiön tuolille. Nainen avaa eteisen kaapin ja potkaisee sinne kengät. Kaapin lattialla on sekainen pino kenkiä. Kissa yrittää mennä kaappiin. Nainen houkuttelee kissan ulos kaapista ja yrittää sulkea oven niin, ettei kissa jää väliin. Nainen ottaa pienen lautasen ja valuttaa siihen kissanruokaa pienestä metallinvärisestä pussista. Sormet tuhraantuvat liemeen. Kissa lipoo innossaan ruokaa.
-Laitan ruoat kaappiin. Pistetäänpä radio auki, sanoo nainen. Kissa ei vastaa.
Kissa on syönyt tarpeekseen. Kissa raapii nojatuolia. Kissa terottaa kynsiään sohvaan. Nainen menee raapimapuun juurelle ja alkaa raapia.
-Näin raavitaan, sanoo nainen kissalle. Kissa makaa sohvalla ja nuolee tassujaan.

Lomastatoipumislomaoikeus

Olen väsynyt loman jälkeen. Ehdotan, että lomaa seuraisi aina lakisääteinen lomastatoipumisloma. Tällä vapaalla olisi matkustelu kielletty. Harrastaa saisi korkeintaan romaanien lukua. Ne jotka käyttäisivät lomastatoipumislomansa suursiivous- tai remonttiaskareisiin menettäisivät lomastatoipumislomaoikeutensa.

Yleisasiantuntija

Minua tässä hiljattain haastateltiin asiantuntijana Iisalmen Sanomiin. Heti iski paranoia, miksi eivät haastatelleet jotakuta kuopiolaista lääkäriä. Eivät kuulemma tavoittaneet ketään. Päätin sitten vähän jutella toimittajan kanssa, jonka väitteet kuulostivat vääriltä. Pyysin tekstin itselleni korjattavksi. Tekstistä sai minusta hyvin ylimielisen vaikutelman. En onneksi ole nähnyt lopullista juttua.

Kerran erikoistumisaikana minua haastateltiin puhelimen välityksellä Savon Sanomiin. Oli Joulun aika, jolloin tunnetusti tapahtuu vähän mistä kirjoittaa. Mitä pitää tehdä jos syö liikaa kinkkua? Mistä minä tiedän. Kaikkihan syövät Jouluna liikaa ja sitten kärsivät nahoissaan. Sanoin, että ei kannata syödä liikaa. Lehdessä luki oikein mustissa kehyksissä kuinka kehoitan ihmisiä kohtuuteen kinkun nauttimisessa. Kuinka kauan kinkku säilyy jääkaapissa? Mistä pirusta minä tiedän. Hävetti mennä aamulla töihin, olin kohtuuden apostoli.

Häät ja ero

Kirjoitin viime yönä SLL:n kesäjuhlista ja sitten sensuroin tekstin kepulaisvastaisuuden takia.

Kuljetin eilen töihin pinkin pellavamekon, korkokengät ja valkoisen boleron. Puin juhlavaatetuksen kiireessä pukuhuoneessamme. Kiidin ehtiäkseni neljän aikohin lähtevään Pendolinoon, joka oli oudosti aikataulussa, mutta loppuunmyyty. Repäisin ja ostin lipun ensimmäiseen luokkaan. Mietin, että saanpahan lukea sanomalehtiä ja nauttia kahvit ja keksit. Telineessä ei ollut yhtään lehteä ja keksit olivat lopussa. Luin junassa Tiina Lymin esikoisromaania "Susi sisällä". Naurahdin pari kertaa, ainakaan vielä en ole kovin lämmennyt teokselle.

Hesassa menin aseman informaatiopisteeseen kysymään kuinka pääsisin Mäkelänkadulle. Olen matkustanut USA:ssa, Australiassa, Aasiassa, koskaan en ole pelännyt, että toimin jotenkin törpösti ja vaikutan juntilta, Helsingissä pelkään aina meneväni kulkuneuvoihin vääristä ovista ja töppäileväni lippujen ostossa. Pääsin ratikalla perille.

Juhlassa ei ensinäkemältä ollut yhtään tuttua, löysin onneksi lopulta yhden. Jaettiin kaikenlaisia palkintoja, joka on helposti puuduttavaa. Laura Kolbe piti puheen, hän turisi luontevasti ilman papereita, en nyt sano muuta. En aio kommentoida hänen kepulaisuuttaankaan.

Söimme, jonka jälkeen bändi alkoi soittaa ja vieraat tanssia ja minä laukkasin metroon kesken juhlien kuin tuhkimo konsanaan. Tampereen asemalta ajoin taksilla kotiin ja selittelin kuskille vuolaasti elitististä liikkumismuotoani. Tänään töissä väsytti. Kaikki selittivät asiansa pitkäpiimäisen hitaassa tahdissa.

Vanhanen erosi ja huomenna on kuninkaalliset häät.

Huone näköalalla

Sanotaan, että matkalla on yksi lysti missä yöpyy. Eihän sitä ehdi viettää aikaa hotellissa.

Muutto

Kisu tunkee läppärin päälle. Taitaa olla mustasukkainen.

Olemme tehneet tänään töissä muuttoa. Olen heittänyt pois lääkkeitä parasta ennen 2003, hapertuneita kuminauhoja, joita on kerätty purkkien ympärille, vanhoja kaavakkeita, joilla aikoinaan haettiin erilaisia etuuksia, lääkefirmojen lahjoja, joiden käyttötarkoituksesta ei ota selvää. Onneksi moinen lahjominen on nykyään kiellettyä. Olen säästynyt monelta myrkynvihreältä slipoverilta, jättikokoisilta teepaidoilta, kokoelma CD-levyiltä, joihin on kerätty lääkäreille sopivaa musiikkia, lenkkiasuilta, joissa lukee suurella Viagra tms. Jostain syystä paidat olivat aina kokoa XXL, taustalla oli kai ajatus,että lääkärit ovat isoja karskeja miehiä tai heillä on ainakin sellainen kotona.

Full Scottish Breakfast ja haggista

6.6.2010

Lähdemme Pirkkalasta Ryanairin lennolla Edinburghiin. Seurakseni on uhrautunut vanha ystävä. Koneessa pääsee vielä ilmaiseksi vessaan. Mietin miten tuleva maksullisuus toteutetaan. Jos ovessa on kolikolla toimiva lukko avaa edellinen aina seuraavalle oven eikä hynää firmalle kerry. Ehdotan vessamummoa, sellaista, joita näkee Venäjällä ja etelänmailla ravintoloiden vessoissa. Mummo istuisi jakkaralla ja jakelisi WC-paperin paloja. Vieressä olisi teevati kolikoita varten. Mummo aina pyyhkäisisi pöntönreunan asiakkaiden välillä, hygieenistä. Mummo vie yhden asiakaspaikan, siihen on ratkaisuna se, että mummo köytetään vessanpönttöön nousun ja laskun ajaksi.

7.6.

Meille tulee tutuksi ilmiö nimeltään "Full Scottish Breakfast". Kun on viikon nauttinut sitä alkaa suunnitella vegaanin elämää.

Tutustumme innoissamme Edinburghin linnaan, sittemmin ilmenee,että noita linnoja on joka kylässä ja ne ovat oikeastaan kauneimmillaan kauempaa katsottuna, sitäpaitsi tuolloin säästää 10 puntaa ja voi ostaa vaikka oluen.

Kiipeämme kirjailija Scottin monumenttiin: 287 porrasta. Mistä tulee turistin vimma kiivetä kaikkiin korkeisiin paikkoihin?

Syön kananmaksapateeta. En halua enää koskaan nauttia tuota ruokalajia. Päällä on paksu kova rasvakerros. Nautitaan kylmänä keksien kera.

8.6.

Matkustamme junalla Stirling-nimiselle paikkakunnalle. Siellä on linna, maksaa 10 puntaa. Bed and Breakfast paikkamme on upea, huonekorkeus on varmaan 4 metriä, kylpyhuone on suuri. Isäntämme on erittäin ystävällinen. Hän kertoo missä pikkukaupungin klubit sijaitsevat ja miten pääsemme yöllä sisälle. Olemme peteissämme klo 9 p.m.

9.6.

Siirrymme Ballochiin. Risteilemme kaksi tuntia Loch Lomondilla ja näemme hotellin, jossa on yöpynyt Michael Jackson. Käsittämättömiä puistoja ja linna. Syömme illalliseksi Fish and Chips annoksen.

10.6.

Glasgowe on suttuisempi kaupunki kuin Edinburgh. Halvan hotellin ikkunasta näkyy tiiliseniä, seinä on 10 cm päässä ikkunasta. On mahdotonta päätellä minkälainen ilma on. Sitä ei muuten pysty päättelemään ihmisten vaatetuksesta, osa paikallisista on sortseissa vaikka tuulee koleasti ja mättää vettä. Lapsilla on niin vähän päällä, että Suomessa moinen riittäisi huostaanoton syyksi.

11.6.

Käymme aamulla GoMa-taidemuseossa, videotaidetta ja muuta modernia.

Takaisin Edinburghiin. Junat ovat mukavia, väljiä ja hyvin aikataulussa. Kiipeämme hiki otsassa Arthur Seatille. Siellä tuulee ja näkee kauas. Lähellä on kuninkaallisten residenssi Holyrood house. Kyllä kelpaa. Siellä myydään postikortteja kuninkaallisista.

Syön Pubissa Haggista Whiskykermakastikkeella, alla on peruna- ja turnipsimuusia. Läjään von veikeästi upotettu kaksi keksiä, ruoka näyttää mikkihiiren päältä. Vessan kortsuautomaatissa myydään viskin makuisia ehkäisyvälineitä.

12.-13.6.

Turisteille on tarjolla kaikkea mahdollista ruutukuosillista. Illalla kaupunki on täynnä humalaisia polttariporukoita. Käymme vielä aamulla taidemuseossa.

Se on suoritettu.

Skotlanti

Taas joudutte pärjäämään viikon ilman minua ja filosofisia, yleviä, mieltä kohentavia tekstejäni.

Aina sama ongelma: mitä ottaa mukaan. Siis Visa-kortin, passin,kameran, sadevaatteiden, villapaitojen ja kirjojen lisäksi. Ryanairilta tuli vielä viime hetken viesti, jossa muistuteltiin käsipakaasin mitoista ja painosta. Aiomme ottaa mukaan myös ruumaan menevää tavaraa.

Hotelli on varattu vain pariksi yöksi. Ehkäpä löydämme muiksikin öiksi paikan mihin päämme kallistaa.

Kisu Aamulehdellä

Minähän varoitin "taidevalokuvista".

Kisu makaa Aamulehden päällä. Kuvassa näkyvät Tiimarilasini. Ei mahda mitään. Eihän sitä lehteä ole pakko juuri nyt lukea. Lukee sitten kun kisu armeliaasti siirtyy syrjään.

Sinkkuelämää ja yksi suudelma

Kävin katsomassa elokuvan Sinkkuelämää 2. Arvelin näkeväni harmitonta viihdettä. Elokuva oli surkea, pitkitetty kolttujen ja kenkien esittely. Yhdestä suudelmasta saatiin aikaan suuri draama. Oma elämäni tuntuu noiden naisten elämään verrattuna erittäin mielenkiintoiselta. Ehkä se oli tarkoitus.

Ostin kameran. Lataan juuri sen akkua. En viitsinyt lukea mukana seuranneita ohjekirjasia vaan arvailin, mikä johto kuuluu mihinkin. Ainahan voin huomenna mennä kysymään neuvoa sympaattiselta nuorelta mieheltä, joka myi minulle kameran. Aion kiduttaa teitä jatkossa ottamillani taidekuvilla.

Metamorfoosi

Kuva

Tässä yksi Esher.

Tesselaatio

Kävin tyttären kanssa päivän lomamatkalla Helsingissä. Tutustuimme Amos Andersonin taidemuseossa Escherin grafiikkaan, söimme Stockmanin salaattibaarissa ja kävimme Korkeasaaressa. Opin uuden sanan: tesselaatio. Oiken mukava loma oli. Saan nukkua yön omassa sängyssäni.

Korkeasaaren innoittamana tyttäreni esitti toivomuksen, että ihmisillä olisi karhun käpälät (vai ovatko ne tassut).Tassuttelisimme tyytyväisinä ilman kenkiä, joiden valitseminen on tunnetusti välillä tuskaa. Esher näyttelyssä oli taulu nimeltään metamorfoosi, ihmisen metamorfoosi karhuksi voisi alkaa alaraajoista.

(Wikipedian mukaan tessellaatiolla tarkoitetaan (kuva)pinnan täyttämistä geometrisillä kuvioilla siten, ettei pintaan jää minkäänlaisia aukkoja. Tessellaatioksi voidaan kutsua vaikkapa mehiläiskennoja.)

Halvat lennot

Lähden sunnuntaina lomalle Edinburghiin. Lennän sinne Ryan Airilla. Tein tänään tsekkauksen netissä. Niin monta asiaa on tehtävä itse, että odotan milloin koittaa aika jolloin matkustajien on itse ohjattava konetta.

Yksi tuttuni lensi Dubliniin kyseisellä lentoyhtiöllä. Kesken lennon käskettiin kiinnittää turvavyöt. Kapteeni meni vessaan ja palasi sen jälkeen ohjaamoon. Turvavyömerkkivalo sammui. Tuttavani arveli, että ohjaamossa ei ollut tuolla välillä ketään. Se ei liene onneksi mahdollista, vaikka itsestäänhän nuo koneet lentävät.

Kun poistavat koneesta toisen vessan ja toiletissa käynti tulee maksulliseksi, en enää aio käyttää tuota halpalentoyhtiötä. Sopiva vessamaksu voisi olla 20 euroa. WC-käynnin voisi varata etukäteen netistä, tuolloin saisi alennusta ja pääsisi vessaan kohtuulliseen 15 euron hintaan.

Makeaa

Vaari toi myymäläautolta mehujään. Siitä oli vain puolet jäljellä tahmeassa punaisessa makeassa lammikossa. Nuolin makean ja surin sitä kaikkea mitä minulla olisi voinut olla.