lauantai 29. maaliskuuta 2014
Kolmilehti
En olisi osannut sellaisia värejä yhdistää, mutta Rowan päätti sen puolestani. Sinapinkeltaisessa langassa on juuri samansävyisiä sinisiä pilkkuja kuin tuo sininen lanka. Harmaa oli luonteva valinta niiden kaveriksi.
Kuviota pohdin pitkään ja kävin läpi mm. erilaisia lapaskuvioita. Päätös syntyi selaillessani kirjaa keskiajasta inspiroituista neuleista.
Vasemmalla on kuva, joka antoi minulle sysäyksen ja oikealla fragmentti Norrsundan kirkon kirkkomaalauksesta Ruotsista, joka inspiroi mallin suunnittelijaa.
KOLMIKLEHT
Ma poleks ise osanud neid värve ühendada, aga Rowan otsustas selle minu eest. Sinepikollases lõngas on täpselt samasugused sinised täpid nagu see sinine lõng. Hall oli nende seltsiks endastmõistetav valik.
Mustrit nuputasin kaua, algul oli kavatsus kasutada mõnda kindakirja.
Lõpuks sain tõuke keskaja kudumite raamatust.
Vasakpoolne foto inspireeris mind ja selle kampsuni kavandajat inspireeris parempoolsel fotol olev fragment Norrsunda kirikust Rootsis.
Malli/Mudel: oma sovellus/enda kohandatud
Kuvio/Muster: Anna-Karin Lundberg. Medieval-Inspired Knits (Norrsunda Trefoil Sweater)
Lanka/Lõng: Rowan Felted Tweed (50 % merino 25 % alpaca 25 % viscose) yht. 355 gr
Puikot/Vardad: 3,0 hihansuut ja kaulus/varrukaotsad ja krae 2,5
Hihansuut ja kaulus ovat kaksinkertaisia, sisäpuolella samaa kellertävää sävyä kuin kuviossa.
Kyseinen lanka on suosittu ja monille hyvin tuttu. Sitä on nautinnollista neuloa ja pusero tuntuu todella lämpimältä, mitä nyt siitä lähtee jonkun verran alpakkakarvaa.
Varrukaotsad ja krae on kahekordsed, seespool on sama kollakas lõng nagu mustris.
Lõng ise on populaarne ja paljudele tuttav. Seda on tõesti nauding kududa ja tulemus on hästi soe, tõsi, alpakakiud selles ajab mingil määral karva.
Aurinkoista viikonloppua!
Päikselist nädalavahetust!
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Loppukiri
Isommissa käsityöprojekteissa tulee joskus se vaihe, kun koko työ alkaa kyllästyttää ja tuntuu, ettei se edisty enää ollenkaan.
Todellinen syy on siinä, että ajatukset pyörivät jo seuraavissa töissä. Suunnittelen mielessäni uutta neuletta, etsin mallia ja mietin lankavalintoja. Kyllä tekisi mieli aloittaa!
En voi kuitenkaan neuloa edes mallitilkkua, koska silloin ei pysäyttäisi minua enää mikään.
Keskeneräinen työ olisi silti edelleen mielen päällä, kesken jääneet asiat kun tekevät usein levottomaksi.
LÕPUSPURT
Suurema käsitööprojekti puhul tekib sageli ühel hetkel selline tüdimus, et enam ei viitsi, et see töö ei edene kohe mitte kuidagi.
Põhjus on tavaliselt selles, et mõtted keerlevad juba rahutult uue töö ümber. Lõngad on valitud ja otsid agaralt mustrit ja tahaks nii väga alustada, aga ei tohi isegi proovilappi kududa, sest siis ei peataks sind enam miski.
Lõpetamata töö jääks venima ja mina ei armasta pooleli jäänud asju, olen rahutu ja närviline niikaua, kuni tulemus käes.
Kuvassa näkyvä hiha on se toinen. Olen siis jo pitkällä.
On tehtävä vielä muutama sinnikäs ponnistus: neuloa hiha loppuun, ommella muutama sauma ja tehdä kaulus, joka luultavasti ei onnistu ihan ensimmäisellä kerralla.
Siinä se!
Pildil olev varrukas on see teine. Olen lõpuspurdi piiril.
Nii ma siis jätkan kannatlikult jõupingutusi: varrukas vaja lõpuni kududa, raglaanõmblused õmmelda ja krae kududa, mis teadagi ei õnnestu päris esimese korraga.
Ei muud!
Todellinen syy on siinä, että ajatukset pyörivät jo seuraavissa töissä. Suunnittelen mielessäni uutta neuletta, etsin mallia ja mietin lankavalintoja. Kyllä tekisi mieli aloittaa!
En voi kuitenkaan neuloa edes mallitilkkua, koska silloin ei pysäyttäisi minua enää mikään.
Keskeneräinen työ olisi silti edelleen mielen päällä, kesken jääneet asiat kun tekevät usein levottomaksi.
LÕPUSPURT
Suurema käsitööprojekti puhul tekib sageli ühel hetkel selline tüdimus, et enam ei viitsi, et see töö ei edene kohe mitte kuidagi.
Põhjus on tavaliselt selles, et mõtted keerlevad juba rahutult uue töö ümber. Lõngad on valitud ja otsid agaralt mustrit ja tahaks nii väga alustada, aga ei tohi isegi proovilappi kududa, sest siis ei peataks sind enam miski.
Lõpetamata töö jääks venima ja mina ei armasta pooleli jäänud asju, olen rahutu ja närviline niikaua, kuni tulemus käes.
Kuvassa näkyvä hiha on se toinen. Olen siis jo pitkällä.
On tehtävä vielä muutama sinnikäs ponnistus: neuloa hiha loppuun, ommella muutama sauma ja tehdä kaulus, joka luultavasti ei onnistu ihan ensimmäisellä kerralla.
Siinä se!
Pildil olev varrukas on see teine. Olen lõpuspurdi piiril.
Nii ma siis jätkan kannatlikult jõupingutusi: varrukas vaja lõpuni kududa, raglaanõmblused õmmelda ja krae kududa, mis teadagi ei õnnestu päris esimese korraga.
Ei muud!
perjantai 21. maaliskuuta 2014
Kaaria
Neuloin pipon. TiiQ:n malli oli niin kiva, että oli pakko kokeilla. Nopea ja leikkisä.
Huomasin sitten, että puuvilla-pellavalanka ei ole kovinkaan lämmin.
Ei se mitään, tehdään toinenkin. Villalangasta.
KAARED
Kudusin mütsi. TiiQ mudel on nii tore, et pidi proovima. Kiirelt valmiv ja mänglev.
Siis märkasin, et puuvilla ja linase segu pole üldse soe.
Pole häda, teeme teise. Villalõngast.
Äititeresamaisesta värityksestä huolimatta olen tyytyväinen siihenkin.
Langat löytyivät kotoa. Satasen grammaa varastojen vähennystä.
Värit valitsin kevättakkieni mukaan.
Pitäisikö tehdä Kaarisilta-huivikin?
Huiveja vaan on tässä taloudessa liikaa, mutta voihan sille jonkun perustelun keksiä. Sellaisen, että jämälangat suorastaan kaipaavat kyytiä.
Värvid sattusid küll emateresalikud, aga muidu olen rahul. Värvivaliku otsustasid tegelikult mu kevadmantlid.
Lõngad leidusid kodunt. Sada grammi jälle vähemaks.
Peaks vist tegema ka sama autori Kaarisilta-rätiku?
Rätikuid on minu majapidamises küll palju, aga mingi põhjenduse ikka leiaks. Kasvõi sellise, et lõngajäägid lausa igatsevad uut tulemist.
Malli/Mudel: Tiina Kuu Kaarisillan päässä (Ravelry)
Lanka/Lõng: violetinsävyinen/lillakas Miranda (45 % cotton 23 % linen 32 % acrylic)
Puikot/Vardad: 2,5 ja 3,0
valkoharmaa/hallikasvalge villa
Puikot/Vardad: 2,0 ja 3,0
lauantai 15. maaliskuuta 2014
Värjätyt
Olen kokeillut pesukonevärjäystä ennenkin ja ollut aina tyytyväinen puuvillavaatteiden värjäystuloksiin.
Miten onnistuu sekoitekankaiden värjääminen?
Värinä oli Dylonin oranssi (Goldfish) ja ohjeen mukaan se sopii myös puuvilla/viskoosi ja puuvilla/polyesterikankaille.
Tästä paidasta on huono ennen-kuva, mutta väri oli silloin sinapinkeltainen. Joillekin varmaan ihanteellinen, muttei ollenkaan mun väri. Materiaali on 70 % viskoosia ja 30 % polyesteria.
Tässä kirpparipaidassani on kivoja yksityiskohtia ja toivoin kovasti värjäyksen onnistuvan.
Sellainen on tulos, väri tarttui ihan hyvin ja on aika lähellä toivottua.
VÄRVITUD
Olen varemgi kasutanud pesumasinavärve ja jäänud tulemusega alati rahule. Olen värvinud ainult puuvillaseid rõivaid ja nüüd oli lausa põnev proovida, mismoodi värv nakkub muudel materjalidel.
Kasutasin Dyloni värvi Goldfish-oranž ja juhis ütleb, et see sobib ka puuvilla-viskoosi ja puuvilla-polüesterisegudele.
Esimene pilt on kehv, aga see pluus oli siis veel sinepikollane. See võib olla kellegi lemmikvärv, kuid mulle ei sobi üldse. Materjal on 70 % viskoosi ja 30 % polyestrit. Pluus ise on teise ringi poest ja mulle meeldivad selle detailid, nii et ootasin muidugi, et värvimine õnnestub. Tulemus on nagu näha täitsa kõlblik, enam-vähem see, mida ootasin.
Miten sitten värjäyksessä käyttäytyy vaaleanpunainen puuvilla/viskoosi poolopusero (53 % puuvilla 47 % viskoosi)? Tässä tapauksessa tulos on täydellinen, jopa huomattavasti kirkkaampi kuin odotin.
Vertailun vuoksi vielä puuvillatunika, jonka ainoa vika oli se, että se oli valkoinen. Melkein uusi ja kerran käytettynä se jäi epäkäytännöllisenä kaappiin. Tykkään siitä, että väri ei tartu ompelulankaan ja ommel tulee näin esille.
Kuidas käitub värvileemes beebiroosa poolo, mille koostis on 53 % puuvilla ja 47 % viskoosi?
Poleks arvanud, et võtab nii hästi värvi peale, isegi lootsin, et jääks veidi kahvatumaks.
Võrdluseks veel täitsa uus tuunika, mille ainuke puudus oli selles, et see oli valge. Kandsin korra ja siis jäi ta ebapraktilisena kappi seisma. See mulle meeldib, et niidid ei võta värvi peale ja õmblused on nõnda märgatavamad.
Viimeisessä kuvassa alimmaisena on puuvillatyynyliina, jonka alkuperäinen väri oli beige. Sitten tunika, poolopaita ja päällimmäisenä entinen sinapinvärinen pusero.
Viimasel pildil on alumisena puuvillane padjakott, mis oli algselt beež, siis tuunika, poolo ja pealmisena endine sinepikarva pluus.
Miten onnistuu sekoitekankaiden värjääminen?
Värinä oli Dylonin oranssi (Goldfish) ja ohjeen mukaan se sopii myös puuvilla/viskoosi ja puuvilla/polyesterikankaille.
Tästä paidasta on huono ennen-kuva, mutta väri oli silloin sinapinkeltainen. Joillekin varmaan ihanteellinen, muttei ollenkaan mun väri. Materiaali on 70 % viskoosia ja 30 % polyesteria.
Tässä kirpparipaidassani on kivoja yksityiskohtia ja toivoin kovasti värjäyksen onnistuvan.
Sellainen on tulos, väri tarttui ihan hyvin ja on aika lähellä toivottua.
VÄRVITUD
Olen varemgi kasutanud pesumasinavärve ja jäänud tulemusega alati rahule. Olen värvinud ainult puuvillaseid rõivaid ja nüüd oli lausa põnev proovida, mismoodi värv nakkub muudel materjalidel.
Kasutasin Dyloni värvi Goldfish-oranž ja juhis ütleb, et see sobib ka puuvilla-viskoosi ja puuvilla-polüesterisegudele.
Esimene pilt on kehv, aga see pluus oli siis veel sinepikollane. See võib olla kellegi lemmikvärv, kuid mulle ei sobi üldse. Materjal on 70 % viskoosi ja 30 % polyestrit. Pluus ise on teise ringi poest ja mulle meeldivad selle detailid, nii et ootasin muidugi, et värvimine õnnestub. Tulemus on nagu näha täitsa kõlblik, enam-vähem see, mida ootasin.
Miten sitten värjäyksessä käyttäytyy vaaleanpunainen puuvilla/viskoosi poolopusero (53 % puuvilla 47 % viskoosi)? Tässä tapauksessa tulos on täydellinen, jopa huomattavasti kirkkaampi kuin odotin.
Vertailun vuoksi vielä puuvillatunika, jonka ainoa vika oli se, että se oli valkoinen. Melkein uusi ja kerran käytettynä se jäi epäkäytännöllisenä kaappiin. Tykkään siitä, että väri ei tartu ompelulankaan ja ommel tulee näin esille.
Kuidas käitub värvileemes beebiroosa poolo, mille koostis on 53 % puuvilla ja 47 % viskoosi?
Poleks arvanud, et võtab nii hästi värvi peale, isegi lootsin, et jääks veidi kahvatumaks.
Võrdluseks veel täitsa uus tuunika, mille ainuke puudus oli selles, et see oli valge. Kandsin korra ja siis jäi ta ebapraktilisena kappi seisma. See mulle meeldib, et niidid ei võta värvi peale ja õmblused on nõnda märgatavamad.
Viimeisessä kuvassa alimmaisena on puuvillatyynyliina, jonka alkuperäinen väri oli beige. Sitten tunika, poolopaita ja päällimmäisenä entinen sinapinvärinen pusero.
Viimasel pildil on alumisena puuvillane padjakott, mis oli algselt beež, siis tuunika, poolo ja pealmisena endine sinepikarva pluus.
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Villapuseroa tarvitaan aina
Kevät on ollut nopeampi kuin minä villapuseroni kanssa.
Sitä on kuitenkin kiva neuloa ja kuvio on helppo. Aion saada sen ennen kesää valmiiksi.
Sitä paitsi jotkut ilonpilaajat väittävät, että lumet tulevat viimeistään toukokuussa ja kesä on joka tapauksessa kylmä ja sateinen.
Vaikka en missään nimessä odota sellaisia säitä, olen kerrankin valmistautunut ajoissa ja varustautunut kunnolla!
KAMPSUNIT LÄHEB IKKA VAJA
Kevad on olnud palju kiirem kui mina oma kampsunikudumisega.
Lõng on mõnus ja muster ka lihtne, nii et pooleli ma ei jäta, hiljemalt suveks saab see valmis.
Pealegi räägivad kurjad keeled, et hiljemalt maikuus tuleb lumi maha ja suvi on igal juhul külm ja vihmane.
Olgu siis nii, et olen kordki aegsasti liikvel ja ettevalmistused teinud!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)