Joogasukkia

Jotain pientä on valmistunutkin. Minä käytän joogasukkia paljon, tässä taas yhdet. Villalangasta ja oma malli.

Pitää laittaa maisemakuviakin parin viikon takaa. Sää oli kaunis ja näköalat huikeat, mutta neulojalla enimmäkseen katse kutimessa.

Kaunis syksy on tulossa sellaiseen vaiheeseen, josta minä en enää pitää. Teen tuntiopettajana paljon iltatöitäkin ja lähden usein kotoa neljän-viiden maissa. Pyöräily vähenee ja pimeillä bussipysäkeillä palelut lisääntyvät. Marraskuusta helmikuuhun voisin nukkua talviunta. Toisaalta, miten lämpöä ja valoa osaisi arvostaa, jos ei olisi niiden vastakohtia.

Tuoksuherneitä poimin vielä tänään maljakkoon.

JOOGASOKID
Mina kasutan joogasokke palju, sain taas ühe paari villalõngast  valmis. 
Paar nädalat tagasi pildistasime kauneid merevaateid, tõsi, kudujal  kippusid silmad rohkem vardaid jälgima.

Sügis hakkab jõudma sellisesse järku, mis mulle enam ei meeldi. Käin mitmel päeval ka õhtuti tööl ja lähen kodust nelja-viie ajal. Rattaga sõidud vähenevad ja pimedates bussipeatustes lõdisemised lisanduvad. Võiksin magada novembrist veebruarini talveund. Teisalt, kas oskaks üldse soojust ja valgust hinnata, kui poleks nende vastandeid.
Lillherneid noppisin veel täna vaasi.

Syksyn keltaista

Keltainen on syksyn perusväri, siitä syksy alkaa. Tänä vuonna olemme saaneet myös punaisen ilotulituksen, harvoin ovat vaikka pihlajat niin upeana kuin nyt.

Syksyn keltaoranssista tuli sukat.

Helppo malli, jossa on myös se "juju": kivasti aaltoilevat kuviot.

Malli: Sunshine, Sabrina Special. Designer socken

Lanka: Hjertegarn Sock Wool (75% wool 25% polyamid)

Puikot: 2,5      Menekki 67 gr

KULDKOLLANE SÜGIS
Sügise põhivärv on kollane, sellest kõik algab. Põhja-Soomes kasvab vahtraid vähe, aga sel aastal on pihlakad punased kui ilutulestik, mitte igal aastal ei näe seesugust värviilu.
Tegin sügisevärvi lõngast sokid. Muster on lihtne, aga selles on see väike "miski": kenasti lainetavad triibud.


Kevällä esittelin ylpeänä pientä kasvimaatani, ensimmäistä tässä kodissani.

Nyt se näyttää sellaiselta:

Ruusupapu on tuhansissa kukissa, ihan kuin ei tajuaisi, että kohta tulee yöpakkaset. Tai sitten se tietää, että lämmin syksy jatkuu.

Kurpitsatkin ovat jaksaneet pullistua, hallaöiden pelossa toin ne sisälle.

Kevadel esitlesin uhkelt oma väikest peenramaad, esimest selles kodus. Nüüd on pilt teistsugune. Uba on täis tuhandeid õisi ega saa üldse aru, et öökülmad on saabumas. Või siis ta teab, et pole kiiret, soe sügis kestab.

Kõrvitsad on kenasti paisunud, tõin nad hallaööde kartuses ära tuppa.

Kukkaketo

5 kuukautta ja 187 kukkasta, siinä se nyt on!

Ideana oli virkata sekä viileitä (sinivihreä, violetti) että lämpimiä ( oranssi, keltainen, keltavihreä) värejä ja saada ne sulautumaan yhteen tumman- ja vaaleanpunaisten sävyjen avulla. Valkoista laitoin rauhoittamaan värileikkejä.

Olin virkannut jo aikamoisen pinon, kun tajusin, etten tee ihan oikeaoppisia Afrikan kukkia, muutama sellainen on vain seassa. Virkkasin myös tarkoituksella yhden reunakerroksen enemmän, kukista tuli näin vähän isommat.

Jos nyt antaisi mielikuvituksen laukata, niin on siinä kukkimassa muutama unikko,

on astereita ja kosmoskukkia,

on päivänhattuja ja zinnioita, ehkä  olkikukkiakin.

Käytin puuvillalankoja, eniten Cataniaa ja Mandarin Petit-lankaa, värejä on yhteensä n. 22.
Mitat 130x140.

Kukkakuvat Oulun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.

LILLEVÄLI
5 kuud ja 187 lillekest ja valmis on!
Kavatsus oli heegeldada nii külmi (siniroheline, lilla) kui sooje (oranž, kollane, roheline) toone ja sulatada nad kokku tumepunaste ja roosade värvide abil. Valge on värvimängude rahustamiseks.
Olin heegeldanud juba üsna suure hunniku kui taipasin, et minu aafrika lilled ei ole päris õige õpetuse järgi, vaid mõni selline on hulgas. Heegeldasin ka ühe servarea rohkem, nii tuli lilledest veidi suuremad.

Kui nüüd päris fantaasiat kasutada, siis on seal kasvamas mõned moonid, astreid ja kosmoselilli, päevakübaraid ja pruudisõlgi, mõni õlelill ka seas.

Kasutasin puuvillalõngu, peamiselt Cataniat ja Mandarin Petit'i. Värve peaks olema umbes 22.
Mõõdud 130x140.

Lillefotod on Oulu Ülikooli botaanikaaiast.

Työhuoneessa ja nukkekodissa

Poikani pääsi opiskelemaan haaveammattiaan ja muutti pois kotoa. Asuu onneksi samassa kaupungissa, mutta on se kaikesta ilosta huolimatta äidille haikea sopeutumisvaihe.
Päätin kääntää ikävän plussaksi ja ostin pojan huoneeseen itselleni kunnon työpöydän (käytettynä).

Nyt minulla on tilaa ja valoa!

Keskeneräinen nukkekotikin vaihtoi paikkaa ja sitä on nyt helpompi katsella eri kulmista.

Isäntä on työhuoneessaan aina tietokoneella, ei ole läppäriä vielä hankkinut.
Rouvaa ei tässä talossa näe, hän on vielä alastomana laatikossa ja kaipaa kovasti räätäliä ja kampaajaa.

Ruokailutila on maalaisromanttinen.

Olohuonettakin hallitsevat naiselliset sävyt.

Pieni keittiö odottaa ruuanlaittajaa.

Vessa ja suihku.

Makuuhuoneen täyttää iso sänky.

Ullakkokerros on edelleen tyhjänä. Näpertelyyn ei millään riitä aikaa, vaikka onkin mukavaa puuhaa. Yritän mahdollisimman paljon tehdä itse, melkein kaikki huonekalut ja keittiön kaapit, kaikki matot ja suurimman osan sisustuksesta olen värkännyt itse.

TÖÖTOAS JA NUKUMAJAS
Poeg pääses ülikooli ja kolis kodust ära. Õnneks elab samas linnas, aga emale on see kõige rõõmu kõrval siiski raske kohanemisperiood.
Otsustasin leida asjast plusspoole ja tegin poja toast endale töötoa. Ostsin kasutatult suure töölaua ja olen tohutult rahul, et lõpuks ometi on mul ruumi ja valgust!

Pooleliolev nukumaja leidis ka uue koha ja nüüd on seda lihtsam igast suunast vaadata.
Seal on töötuba, kus peremees istub aina arvuti ääres, süliarvutit pole ta jõudnud veel hankida. Perenaist muide majas ei näe, tema on alles pakituna karbi sees ja ootab kannatlikult õmblejat ja juuksurit.
Söögituba on romantilises stiilis.
Ka elutoas valitsevad naiselikud värvid.
Väike köök ootab söögitegijat.
WC ja dušš.
Magamistoa võtab enda alla suur voodi.

Pööningukorrus on veel tühi. Pole kahjuks aega sellise minimeisterdamisega tegeleda, kuigi see on mõnus harrastus. Proovin võimalikult palju teha ise, näit. peaaegu kogu mööbel, köögikapid, kõik vaibad ja pisiesemed on ise tehtud.

Rhombus

Pysytään edelleen pinkillä linjalla.
Lankaa ostaessa valitsemme joskus tietoisesti, mutta usein myös intuitiivisesti omia lempivärejämme. Näin on käynyt tämänkin kanssa.

Rhombus on ollut suunnitelmissani pitkään. Se, että moni on tuskaillut sen palmikkokuvion kanssa, on vain lisänyt uteliaisuuttani.
Toden totta, vaikka kuvio on yleisesti ottaen suhtkoht helppo, palmikkokierron kohdalla tarvitaan apupuikko. Minä kun en ole koskaan käyttänyt palmikon neulomisessa apupuikkoa, menin nytkin helpomman kautta.
Kuuden silmukan palmikossa olisi pitänyt olla kaksi kiertoa ja sellaisesta ei selviä ilman apupuikkoa.
Itse tein kierron oikealle näin:
Palmikon kaikki 6 silmukkaa on vasemmalla puikolla. 5.-6. silmukka siirretään työn edestä takaisin vasemmalle puikolle (ne ovat nyt ensimmäiset silmukat). Seuraavat neljä olisi pitänyt taas kiertää 2x2, mutta neuloin 1.-2. s nurin (ne olivat edellisellä kerroksella oikein) ja lopuksi 3.-4. s oikein (edellisellä nurin).
Sekavalta kuulostaa, mutta kierrekohta jää niin hyvin piiloon, että sellainen tapa on täysin toimiva.

Ehkä en tee samanlaisia toista kertaa, mutta kaunista kuviota voisi käyttää esim. pipossa.

Malli: Rhombus, kirjasta Cookie A. Sukkia. Rakkaudella

Lanka: Cascade Yarns Heritage Sock Yarn (75% merino 25% nylon)

Puikot: 2,5         Menekki 81 gr

RHOMBUS
Jätkan endiselt tumeroosades värvides. Me valime ju lõnga ostes mõnikord teadlikult, aga sageli ka täiesti intuitiivselt oma lemmikvärve. Nii on ka nüüd käinud.

Rhombus-sokid on mul olnud kaua plaanis. See, et mitmed kudujad on olnud hädas selle palmikukeeruga, on ainult lisanud uudishimu.
Tõepoolest, muster on suhteliselt lihtne, aga palmikut tehes läheb vaja abivarrast. Mina pole sellist kunagi kasutanud ja valisin ka nüüd lihtsama tee. Palmik kootakse 6 silmaga (2paremp 2 pahemp 2 paremp) ja need tõstetakse ümber kaks korda. Mina tegin  palmiku paremale nii, et tõstsin vasakul vardal olevad 5.-6. s eest ümber esimesteks silmadeks. Järgmised neli silma oleks pidanud omakorda ümber tõstma nagu 2x2 palmiku puhul, aga jätsin selle tegemata, kudusin 1.-2. s pahempidi (eelmisel real olid need paremp) ja lõpuks 3.-4. s parempidi (eelmise real pahemp). Keerukoht varjas väga hästi ära valesti ehk vastupidiselt kootud silmad.

Samasuguseid sokke ma ilmselt uuesti ei teeks, aga seda kaunist mustrit võiks kasutada näiteks mütsi juures.