Resepti onnistuneeseen ompelusunnuntaihin

Miten vietetään ompelijan unelmasunnuntaita? Se on helppoa. Aloitetaan nukkumalla huonosti ja katkonaisesti. Herätään aamulla ja todetaan kestoärsytyksen nousseen uusiin lukemiin. Sitten etsitään melko hyvää kaavaa, kunnes muistetaan, että kaava olikin ihan huono. Päätetään, että kaavoitus opitaan ihan helposti ja aloitetaan tunikan kaavoitushommat. Viidennen kaavakyhäelmän jälkeen keitetään kahvit ja mietitään kuinka vaikeaa muka kaavoitus voi olla? Kun kaava alkaa olla osimoilleen valmis, valitaan hyllystä mahdollisimman kallis kangas ja leikataan se. Ommellaan pääntie framilonilla, koska teoriassa sen käyttö osataan melko hyvin. Ompelun jälkeen todetaan teorian ja käytännön olevan hieman erillään toisistaan. Huomataan Rouva Ratkojan kesäloman olevan ohi ja pakaratreenin alkavan. Eli ratkotaan, ratkotaan ja ratkotaan. Välissä kerrotaan sekä maailmankaikkeudelle ja insinöörille, että on parempi olla kommentoimatta mitään. Koneet kirotaan, poistutaan ompeluhuoneesta viisikymmentä kertaa ja palataan yhtä usein. Lopuksi huomataan kaavoituksen onnistuneen muokkauksilla, jonka jälkeen ommellaan hurmoksessa muutama vaate lisää.

Että on tämä ompelu viimeisen päälle hieno harrastus. Huomenna menen töihin itse tehdyissä vaatteissa. Piste. 

Ensimmäinen versio Verson puodin Pulmusta. Kaavan pohjalla MIW.

Pidennetty versio Metsolan alekankaasta.

Pussihelmainen versio Käpyseltä tilatusta Aidasta.

Huomenna on kelpo päivä ja vaatteet on sitämyöden valmiina.

Nihkeää ompelua ja syksyyn valmistautumista

Minä olen ollut kuukauden nihkeä. ihan joka paikasta. Helle sulattaa minut ja jo aamulla herätessä tunnen nihkeyden hiipivän iholleni. Niljakkaan ihmisen on vaikeaa olla tarmokas tai sulkeutua ikkunattomaan koppiin ompelemaan. Lisäksi kaksivuotiaan miehen tarmokkuus aamusta iltaan laittaa helteen sulattaman äidin koville. U:ta ei tunnu helle tai nihkeys vaivaavan vaan ihoon liimautuva hiekkalaatikkohiekka on jatkuva riemun aihe. Vaikka on tämä kesä ihana ja uiminen, vedessä niljakkuus ja nihkeys lehahtaa pois ja lapsuuden kesäilo pulpahtaa pintaan. Odottelen jännittyneenä milloin ensimmäinen perheestämme saa evät tai kidukset.

Mutta kaikki loppuu aikanaan, pitkät lomat ja tämä mieletön, kupliva kesä. Ensi viikolla aloitamme taas arjen ja elämän aikataulutetun almanakan kanssa. Niinpä saamattoman niljakkaan ompelijattaren oli tehtävä ryhtiliike ja ommeltava päiväkotiin suunnistavalle Äijälle tarhavaatteita. Meidän perheessä sukupuolineutraalista kasvatuksesta ei voida puhua, sillä U ilmoittaa möreällä äänellä kaikille olevansa Äijä. Minusta on liikuttavaa kahden tyttären jälkeen seurata Äijän testosteronihuuruista uhoilua ja kikkailua.

Tilasin Paapiin syntymäpäiviltä paitakankaita syysvaatteisiin. Nyt näyttää siltä, että syksyyn lähdetään petroolin, harmaan, sinisen ja okran väreissä. Arki, voit alkaa!

Pupukangas on siis Paapiin ja pitkän raglanvaiheen jälkeen palaamme jälleen kerran tavalliseen hihamalliin. Punainen frotee on tilattu Metsolasta.

Yksityiskohta löytyy hihansuusta.

Harmaa Nukkuvat pöllöt-kangas paapiilta ja okra joustogollege EK:sta. Jälkimmäinen on huipputuote.

Tämä lämmin harmaa on aivan ihana väri!

 

Siimeksessä-kangas on petroolia. Harmillisesti ei mennyt nuo kuvion kohdistukset ihan kohdalleen. Kuvassa sekä okrat että petroolit housut EK:n joustokollegesta.

Minä pitäisin siitä, että voisin ostaa kankaat livekaupoista. Olisi ihanaa hypistellä kankaita ja miettiä rauhassa kuvioita ja värejä. Valitettavasti kangaskaupat ovat yhä voimakkaammin netissä. Eurokankaalle lähettäisin terveisiä, että olisi mukavaa saada kangasta edes sen verran, kun maksaa. Minulle tupataan leikkamaan kankaat todella naftisti ja tälläkin erää molempia kankaita oli 48cm:ä 50cm:n sijaan. En jaksa valittaa, koska lähimpään EK:hon on matkaa yli 20km. Ensi kerralla taidan mitata kankaat paikan päällä ja saada hankalan asiakkaan maineen. Sen kanssa pystynen elämään, mutta liian lyhyiden kangaspätkien kanssa en.

Syksyn setit valmiina.