Helliä hetkiä, karpaloretkiä... Juuri niitä oli toissa viikonloppuna tarjolla. Viime vuonna taisi karpaloretki jäädä tekemättä, harmi. Onneksi tänä syksynä perinteinen, voimia tuova, karpaloretki onnistui. Lokakuu on ollut kiireinen, työni Silverjunglen parissa on pitänyt liikkeellä ja ajatukset paljon kiinni monenlaisissa asioissa. Joten oli onni, että kalenteriin jäi yksi vapaa lauantai ja saimme viettää sen Raatilla lähes koko perheen voimin. (Esikoinen oli isällään.)
Mun rakas karpalosuoni
Iineskin kävi pyörähtämässä muun perheen kanssa suolla, mutta jättivät minut hyvin nopeasti sinne omaan rauhaani ;) Ei oikein lasten paikka tuo vetinen ja upottava suo...
Saavuimme Raatille perjantaina iltana. Aatos otti ja torkahti matkalla ja jatkoikin yöunille samantien kun pääsimme perille. Tytöt olivat vielä hetken hereillä ja sitten menimme koko porukalla nukkumaan. Raatilla oli myös tätini mies ja "serkkumme" kalastamassa ja metsällä.
Lauantai-aamulla lähdimme suolle/ulkoilemaan heti aamusta. Suo oli aamusta huurteessa ja hieman näpit jäässä keräilin ensimmäiset desit. Jonkun ajan päästä oli lähdettävä tupaan lämmittelemään ja laitettava uunit tulille. Myöhemmin iltapäivällä kävin vielä toistamiseen karpaloita keräämässä. Tällöin saaliina oli pari litraa ja ilmakin oli lämmin ja aurinkoinen. Oikea ihanne karpaloidenkeräyssää ♥
Pipsa ja Mimosa :)
Sunnuntaiaamu valkeni pienen pakkasen voimalla. Kylläpä oli kaunista katseltavaa keittiön ikkunasta, kun pellolla ja puissa oli kuuraa...
Ihana ja voimauttavat pari päivää/yötä vietimme siis Raatilla. Kyllä on elämä kaunista, lokakuussakin ;) ♥ Tämän voimalla jaksoikin painaa sitten viime viikon ja tällä viikolla olemme saaneet viettää syyslomaa kauniissa säissä. :)