Bullet with butterfly wings

Jos minulla ei olisi karmeata kesäflunssaa nyt, niin toivoisin, että voisin pysäyttää ajan juuri tähän hetkeen. Olen vaan jotenkin niin... tiu tau. Pelkkä sen yhden tyypin ajatteleminen ottaa vatsanpohjasta ja tekisi mieli vain hymyillä. Ja hymyilenkin. Perhoset lepattelevat, sekä ulko- että sisäpuolellani.

Pelkään, että tästä ei ole suunta kuin alaspäin. Pudotan itseni välillä maanpinnalle muistuttamalla, että minun elämässäni ei juurikaan tapahdu sellaista. Se, että se katsoo aina, suoraan silmiin ja pitkään, jotenkin enemmän minuun kuin kukaan muu, ei välttämättä tarkoita mitään. Tai jos tarkoittaakin, niin siitä on vielä pitkä matka siihen "ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka".

Mutta just nyt kaikki on ihanaa. (Paitsi flunssa).

Mañana

Voi vitsit, mua onnettaa tänään. En millään viitsisi lakata hymyilemästä.

Tentit on takana ja harkkatyöt palautettu. Edessä on ainakin pari viikkoa lomaa. Aurinko paistaa ja on lämmintä. Ei tarvi sukkia. Hiuksetkin on saaneet uuden kevyemmän kesäasun ja kaupasta on ostettu ihania kesävaatteita. Se yksi supersöpökin oli niin ihana, että en jaksa edes vielä murehtia sitä, miten luulin jo päässeeni siitä ylitse ja ohitse ja päättäneeni lopettaa hajattelun, kunnes se tänään tuli ja vesitti kaiken sillä hymyllään ja niillä tähtisilmillään. Enkä jaksa tänään edes murehtia sitä, pääsenkö tenteistä lävitse tai tuleeko harkkatyö bumerangina takaisin. Senkin aika on sitten joskus myöhemmin.

Kesä ja perhoset ♥