Luutansa tanssii,
vaikka vanhus köpöttää
itse perässä.
Ja askel askeleelta
käytävä alkaa kiiltää.
. . .

Onko kyseessä ihme,
vai täysin luonnollinen asia.
Vai onko jako
keinotekoinen, halkaistu omena.

Molemmat puolet,
viisastelee kurniva vatsa aivoille.
Se ei epäile, kanonisoi kaiken
minkä sisään ahtaa.
. . .

Kalojen tapaan
pysyy runo tuoreena
päivän tai kaksi.
Ei auta, vaikka ahtaisi
kirjaan, pakastaisi.
. . .