Kuvahaaste

Sain Sirpalta kivan haasteen, kiitos Sirpa. Haasteena kuuluu näin:

1.Avaa neljäs kuvakansiosi.
2.Valitse neljäs kuva kansiosta.
3.Selitä se.
4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Lähetän haasteen eteenpäin Katriinalle, Laventelille, Pipsalle ja Rusinalle. Nyt vain kaivelemaan kansioita:)

Kuva on vuoden 2008 kansiosta.

Herraskosken kanavalle puksutteli joukko pieniä höyrylaivoja, päivä taisi olla 5.7. Ihanaa vanhanajan tunnelmaa, laivoissa oli vanhanajan vaatteisiin pukeutunut henkilökunta. Laivat töräyttelivät iloisesti mennessään kanavan suluista Toisveteen.

Kuvasta näkeekin, että oli varsin tuulinen päivä ja vuodenaikaan nähden erittäin kylmä, aurinkokaan ei lämmittänyt.
Yleisöä riitti ja kaikilla näytti olevan mukavaa kylmästä säästä huolimatta.

Puuvanhukset ja koskikara

Käväisimme keskustan kupeessa ihailemassa paria puuvanhusta. Sää oli mitä ihanin ja vähän liiankin kirkas kuvaamiselle.
Kuvat isonevat huomattavasti klikkaamalla niitä.

Taivas oli huikaisevan sininen, puiden oksilla pieni lumikerros

Mäntyvanhuksen tarkkaa ikää en tiedä, mutta männystä löytyy merkintä 1800-luvun puolelta

Kovin korkea ei mänty silti ole

Oksisto on hyvin tuuhea

Männyssä pesii kuulemma naakkapariskunta

Yritin tiirailla pesäkoloja, mutten löytänyt niitä

Toisella puolen tietä oli toinen vanhus

Koivu on Virtain kolmanneksi suurin, ei millään mahtunut kokonaan kuvaan

Herraskoskella ollaan käyty monesti tänä talvena

Joutsenia ei näkynyt tällä kertaa suvannossa

Ilahduin kun näin koskikaran vakiokivellään

Harmikseni kara pysytteli kaukana kuvaajasta ja jouduin rajaamaan kuvia huomattavasti

Pian tämäkin pallero suuntaa pohjoiseen pesimäpuuhiin

Koskikaroja on ainakin kaksi, välillä ne antavat kyytiä toisillee ja harrastavat kilpalaulantaa

Koskelokin kalasteli ahkerasti virrassa

Ensimmäinen auringonkultaama kevätsumu

Lopulta aurinko laskee metsän taakse värjäten maiseman

Aurinkoista maaliskuun loppua:)

Talvilintuja

Vielä maistuvat ruokintapaikan antimet talvilinnuille

Wautsi, mikä makupala!

Voishan sitä välillä maistella taliakin, onpas hienostunut aromi

Töyhtiksiä näkee yhä harvemmin, mutta iloista tiukutusta kuuluu kuusikosta, ollaankohan siellä jo pesäntekopuuhissa.

Talitintit tulevat sankoin joukoin aterioimaan aina kesään saakka, jos siemeniä on tarjollla

Taasko meitä kuvataan, eikä se ikinä kyllästy!

No onkos tukka hyvin?

Mitäs on tänään tarjolla, katsotaampas

Hei, sä etuilet, mä olin ekana täällä!

Joo, kuusitiaisella ei ole mitään tapoja

Punatulkut ovat pihan vakiovieraita

Auringonkukan siemenet ovat halutuimpia

Miten olis, pääsiskö saatille?

Eihän noin komealle pojalle voi rukkasia antaa♥

Tunnistatkos minua?

Olen pieni, mutta pyrstöni on komea!

Osaan monta kaunista liikettä, kas näin

Meitä on vain neljä tässä parvessa

Tulimme etsimään siementen murusia

Täällä on jotain

Jippii, murua rinnan alle!
Olen siis pyrstötiainen.

Tänään oli tuulinen päivä

Lumi kasaantui tienpenkkoihin

Ihana viikonvaihdetta kaikille:)

Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Mitä mielessä nyt?

Seijastiina lähetti minulle kivan haasteen, kiitos paljon Seijastiina♥ Pähkäilin vastauksia eilisillan ja valitsin pari vanhaa kuvaa mausteeksi.

Tavoistani poiketen jatkan haastetta:

Arille
Vikille
Vipelle

Viekää tästä haaste mennessänne. Tietenkin kuka tahansa voi viedä ottaa haasteen vastaan halutessaan:)

No niin, sitten jatketaan...

 Kuka?                                 

Naimisissa, perhe on tärkein♥, luonnonlapsi, tunteellinen, ujo, itsepäinen, rauhallinen, epävarma, harkitsevainen, uneksija, joskus mustavalkoinen, hymyilevä:)

 Mitä?                                  

Rakastaa luontoa, valokuvaa melkein aina, stressaa vähän kaikesta, toivoo rauhaa maailmaan

Missä?

Luonnossa, kotona, mökillä, mukavissa vaatteissa

Milloin?

Iltapäivällä, illan sinisessä hetkessä, yön tumman viipyessä

Mitä mielessä nyt?

Kukkamullat vieläkin vaihtamatta:(, mitähän ruokaa huomiseksi? Ikävä kesää ja kukkasia

Hipskeikkaa, uusi tunnustus!

Sain tämän tunnustuksen Sirpalta, kiitos Sirpa, saan aina näistä tunnustuksista iloisen mielen:)

Tunnustuksen saajan pitää "tunnustaa" viisi heikkouttaan...mitäh, eihän minulla ole yhtään heikkoutta! Ei vaineskaan, kyllä niitä löytyy roppakaupalla:

1. Pahin heikkouteni on makeanhimo, kaikki kelpaa, suklaa, keksit, mustikkamunkit, Aino suklaajäätelö, nam. Tosin olen 10 päivää sitten liittynyt karppaajien sankkaan joukkoon, joten tämä pahe on nyt vähäksi aikaa selätetty.

2. Toinen heikkouteni on liikunnan vieroksuminen, olen oikea sohvaperuna. Tosin karppaaminen on antanut uutta energiaa ja kevätkin lähestyy, joten kameran kävelyttäminen lisääntyy päivä päivältä.

3. Saamattomuuttani pidän myös pahana heikkoutena. Suunnittelen kyllä kaikenlaista, mutta harvemmin saan mitään toteutettua.

4. Olen aamu-uninen ja menetän siten monta ihanaa valokuvausmahdollisuutta.

5. Olen joskus kateellinen, vaikka en sitä helposti myönnä edes itselleni.

Enpä tätä tapani mukaan jaa eteenpäin, koska en osaa päättää, kenelle sen jakaisin (päättämättömyys kuuluu myös heikkouksiini). Kukin voi itsekseen mietiskellä paheitaan ja heikkouksiaan, oikeastaan se onkin ihan tervetullutta pohdintaa välillä.

Iloisia ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!!

Noukkahiiri

Meilläpäin päästäisiä sanotaan "noukkahiiriksi", ei "nokkahiiriksi". Pari päivää sitten huomaisin pikkiriikkisen päästäisen piipertävän lähellä aurauspenkkaa. Välillä otus pysähteli ja haisteli pitkällä kuonollaan ilmaa ja tuntui olevan jotenkin eksyksissä. Raukka oli varmaan sokaistunut auringonpaisteesta, jos yleensä mitään näki niin pienillä silmillä.

Kerrankin oli kamera valmiina ja sain muutaman kuvan aika kaukaa otettua. Jouduin rajaamaan aika paljon ja kuvat eivät ole aivan tarkkoja. Eikö olekin ihmeellinen ja suloinen pallero ja niin pieni, pienempi kuin tavallinen metsäpäästäinen. olisiko ollut 5 cm korkeintaan ilman häntää.

Löysin netistä kuvauksen vaivaispäästäisestä ja se sopii hyvin tähän pikkuiseen. Kauaa ei päästäinen auringossa viihtynyt, vaan kipitteli kiireenvilkkaa  pajupuskan juurella olevaan koloon.

Kuvat isonevat klikkaamalla.

Uusia lukijoitakin on ilmaantunut, tervetuloa  lämpimästi:)

Mihinkäs minä olinkaan menossa...

Olikos se kotikolo tuolla?

Hmmm... eiku tuollapas

Onneksi Käpä ja Nuti eivät olleet mukana:) Nutin mielipuuhaa on kolojen kaivaminen lumeen.

Käpä ei pidä lumesta, neitokaisen tassuja ja nenua paleltaa ja parin minuutin päästä hän kiipeää Annin takintaskuun lämmittelemään:)

Nuti ei ole lumesta moksiskaan, välillä sukelletaan hankeen tekemään uusia luolia.

Pikkaisen alkaa Nutinkin nenu punoittaa

Auringonpaisteessa onkin mukava lämmitellä.

Aurinkoisia kevätpäiviä teille, varokaahan putoilevia jääpuikkoja:))