keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Filippiineillä on ok...

Seuraavat filippiiniläisten tavat ovat huvittaneet meitä useampaan otteeseen. Sen perusteella mitä täällä olemme pienessä kaveripiirissämme nähneet ja kokeneet, Filippiineillä on ok...

-    pyytää puhelinnumeroa ennen kuin on esittäytynyt
-    sanoa seksikkääksi ketä vaan, missä tilanteessa vaan
-    olla yltiöromanttinen ja yltiödramaattinen
-    kysyä naisen painoa ja tietää kaikkien kavereiden painot
-    lyhentää kaikki mahdolliset sanat tekstiviesteissä, kuten ok -> k, good morning ->gdmrng
-    nukkua pari tuntia baarin pöytää vasten, herätä sitten juomaan viimeiset oluet ja lähteä ajamaan mopolla kaveri kyydissä kotiin
-    sanoa naista lihavaksi
-    pyyhkiä hikeä millä vaan missä vaan
-    poikien pukeutua tytöiksi
-    lisätä jäätä mihin juomaan vaan, kuinka paljon vaan (esim. olut, viini)
-    käydä sunnuntaisin baarissa
-    mennä minkä tahansa baarin livebändin solistiksi kesken baari-illan
-    miehen kysyä naiselta tarviiko tämän koskaan ajaa jalkakarvojaan
-    tilata litran olutpulloja itselleen baarissa
-    laulaa karaokea mihin tahansa aikaan päivästä/yöstä ja niin, että varmasti kaikki naapurit kuulevat (asia, josta olemme täällä vain nauttineet)
-    puhua avoimesti työpaikalla kuukautisista ja niiden aiheuttamista vaivoista sekä naisten että miesten kesken
-    hoitaa kaikki asiat tekstiviestitse, kuten ihmissuhdesotkut ja lääkäriasiat
-    käydä vessassa ilman että sulkee oven
-    laittaa joka päivä viestiä ystäville ovatko he syöneet ja mitä
-    mennä seitsemältä illalla nukkumaan
-    olla sairaslomalla siksi että väsyttää (myös Pinja on kokeillut tätä)
-    olla tekemättä töitä kun pomo ei ole paikalla (olemme kokeilleet myös tätä)
-    Lisäksi se, ettei seurustele, on asia, joka pitää heti korjata (siis sen jälkeen kun sitä on kovasti ihmetelty)
Tässä vain muutamia :)

perjantai 17. helmikuuta 2012

White Beach, Mindoro

Viime viikonloppuna (9.-12.2.) vietimme minilomaa Mindoron saarella White Beachillä. Paikka oli jo aika lähellä paratiisia: valkoista hiekkaa, kirkasta vettä, halvat hinnat ja mikä parasta, illat sai istua syöden ja juoden, varpaat hiekassa. Turistejakin oli sopivan vähän, mutta kuinka ollakaan, satuimme törmäämään seitsemään suomalaiseen. Ensimmäistä kertaa puoleentoista kuukauteen
puhuimme suomea jonkun muun kun toistemme kanssa... tuntui omituiselta :).
Hintataso oli tätä luokkaa: kokovartalohieronta rannalla 5 €, manikyyri 2,60 €, letit saman verran, yöpyminen 7 €/henk/yö, drinkit 2 € kpl, rommikola 1,20 € jne. 


Näillä hakunilaismiehillä ei tulomatka mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Eka heidät huijattiin bussin sijasta taksiin, sitten lautan sijasta yksityisveneeseen, missä he maksoivat lämpimistä kaljoista viisinkertaisen hinnan rannan kylmiin kaljoihin verrattuna. Ensimmäisen päivän saldo pojilla: rahat loppu ja iho palanut niin pahasti, että miettivät jo tiputukseen menoa. Onneksi asennetta riitti ja burana ja kalja hoitivat palovammat.


 Saimme myös ihastella monissa baareissa työskenteleviä kauniita "naistarjoilijoita", möreine äänineen ja eri puolilla kehoa olevine implantteineen.


Kaverin vinkistä löysimme läheiselle rannalle, jossa sai olla täysin rauhassa myyjiltä ja baarien sisäänheittäjiltä (jotka olivat ainut miinus White Beachillä). 
 
Muista aurinkorasva!  




Yhtenä iltana menimme kavereiden kanssa pienellä paatilla autiolle rannalle katsomaan auringonlaskua ja nauttimaan kitaramusiikista. Meitä oli yhteensä parikymmentä, mutta siihen jo mahtui yhdeksän eri kansallisuutta!





Romantiikan huipentuma. Onneksi meillä oli toisemme!




Tiputus todellisuuteen tapahtui heti satamassa. Arvatkaa mikä näistä on meidän "bussi"?

   
Vieläkin parannellaan mustelmia, jotka tulivat takapenkin sisältä puskevista rautaosista. 

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Kylämme Charbel, Dasmariñas, Cavite


Nyt on nautittu neljä viikkoa Filippiinien lämmöstä. Siihen aikaan on mahtunut vaikka mitä: kaksi käyntiä Manilassa, muutto omaan taloon, työrutiinin muodostuminen ja ”meidän lapsiin” hullaantuminen, aidoissa filippiiniläisissä kodeissa vierailu, synttärien juhlintaa, paikallisten ruokien ihmettelyä (mm. kanan jalat, riisin valtava määrä joka aterialla ja lihaan automaattisesti kuuluvat läskipalat), karaoken laulaminen paikallisbaarissa, lukuisat uudet tuttavuudet, auringonlaskut omalla terassilla, tricycleillä ja jeepeillä ajelut, paikallisten ihmettelyn aiheena oleminen ja kuvissa poseeraaminen, lentävien ja ryömivien olioiden metsästys ennen nukkumaan menoa, sen ihmettely, miten tehdä ruokaa kotona ilman hellaa, uunia tai mikroa, sekä tottuminen siihen, että kaikki asiat hoidetaan tekstiviesteillä, torakat lentää, suihkusta tulee vain kylmää vettä, netti ei aina toimi lainkaan ja niin henkilökohtaista asiaa ei ole, etteivätkö filippiiniläiset voisi ottaa sitä puheeksi. Töissäkin on tapahtunut paljon: olemme saaneet tehdä roppakaupalla toimintaterapiaa erilaisten lasten ja nuorten kanssa, esimerkiksi hydroterapiaa, hierontaa, kognitiivisia harjoitteita, si-terapiaa, rentoutusta, musiikkiterapiaa jne. Kiitos kaiken tämän, matka on nyt jo antanut paljon.


 Portti kyläämme

Kylänraitti
 Paikalliset rakastaa vilkutella - etenkin meille


 tricycle - paikallinen taksi, jolla kuljetaan joka paikkaan

 tricyclestä on myös tavaran kuljetukseen

pidemmät matkat taittuu jeepneyllä, "paikallisbussilla"

työpaikkamme Jade Home (5 min kävelymatkan päässä kotoa)

kotimme terassi

Vuokraemännän terassillemme jättämät aamukahvit, jotka olivat osoitettu Finialle ja Yenille. Filippiiniläiset ovat osoittautuneet todella ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi.

 paikallinen kampaamo


Naapurikylän lapsia, jotka seurasivat meitä uskollisesti kävelylenkkimme ajan.
Olemme täällä suuri ihmettelyn aihe niin lapsille kuin aikuisillekin.

 Kaikki lehmät näyttävät täällä tältä. Syömishäiriö?

Näissä maisemissa käymme työpäivän aikana ulkoilemassa lasten kanssa.

normaali illallisemme: tonnikalaa ja papuja (proteiinia tekee mieli iltaisin, koska sitä saa muuten niin vähän ruokavaliostamme täällä)

  
 Työpaikkamme toimintaterapeutti ja erityisopettaja pitävät huolta siitä, että saamme välillä myös kotona oikeaa ruokaa.

  
 Työkavereiden kanssa videokea laulamassa. Vasemmalla House keeper Solon, oikealla kokki Elvie.

Rossin ja Christianin duetto

 Paikallinen kalja... ja sehän potkasi!

 Viesti työpaikkamme kokilta. Voiko joku suomentaa?

 Angry Birds on täällä TOSI kova juttu. Sellaista tavaraa/vaatetta ei ole, mitä ei saisi Angry Birds kuosilla.