Kiviä taskussa

Alkuviikosta julistin toisen erän tiehallintoadestiaanykyistäelyä vastaan noiden tien varren koivujen suhteen. Ne voitti vuosi sitten ekan erän, kun valokuvien perusteella (!) totesivat puut hyväkuntoisiksi.

Täällä tuulee viidettä päivää ihan älytön ja tuuli ei nuku edes yöllä! Joka paikka peilijäällä, räystäät tippuu ja katolta maalit... siis eteisen katolta tuli lumien matkassa maalilaattoja. Lisää talkoiltavaa ensi kesälle :)

Mutta joo, tuunaamon raivaaminen jatkuu. Tänään olin nopeampi kuin neljänkympin hienopesu! Pyykkien peseytymistä odotellessa muutama munakenno sai uuden elämän. Sytykkeitä siis. Steariinissa dipattu. Palaa piiiiiitkään ja kevyenä kulkee taskussa vaikka maastoon. Onni on kakkoskeittiö jossa saa rauhassa mäskätä.

Vaahtera riisuu

Pitkästä aikaa pihahommissa Pikkuakan tirsojen aikana... ja iltapäivällä päikkäreillä jatkuu. Satakoon vettä ja olkoon vaan vain pari asetta lämmintä. Kroppa huutaa liikettä ja keuhkot happea. Viime ajat olen mököttänyt toimistossa koulutehtävien parissa.Koulu on itse asiassa karhunnut aika paljon aikaa nyt, mutta onneksi talvella helpottaa. Muilla alkaa yrittäjyysopinnot :)

Menin siis kameran kanssa kuvaamaan kamppeensa riisunutta, nahkansa luonutta vaahteraa...

...ja palasin mielessäni heinäkuuhun 2011, aikaan, jolloin Eskurista tuli kotimme ja aikaan, jolloin pihan sisääntulo näytti tältä ja talokin oli vihreä.

Kesä 2011 meni töissä aamusta iltaan. 2012 kesä mulla meni nukkuessa... kevyttä keltarauhashormonin aiheuttamaan väsyä oli ilmassa. 2013 Pikkuakkaa hoivatessa, koulussa, työhommissa... helteessä.

Nyt syksyllä 2013 kahden vuoden jännittäminen ja jonkinasteinen motivaatiopula (kts. edellinen postaukseni) on päättynyt. Eskurin "ehostaminen" jatkuu täydellä teholla ja nyt voi kuitenkin jo sanoa tuon edellisen näkymänkin jo hieman muuttuneen. Punainen loota been seinustalla ja betonilaattakasat ovat...hmmm... läsnä. Kivien pyöritys on vaiheessa ja sitäpä tänäänkin teen.

Maalaukset jatkuvat ensi kesänä samaa vauhtia rännien uusinnan kanssa... ai houp!

Mihimpä tässä kiire. Valamiisa maalimasa!

Sinistä

Soon kuulkaa semmonen homma, että talo on kohta maalattu! Täällä on ollu tosi lämpimät ja kuivat ilmat viimeisen viikon.

Paraatipihan istutusalueellakin pitäis touhuta (= siirrellä kasveja viisaammille paikoille), mutta pitää odottaa sateita. Toisakseen ei näiden kevään kukkijoiden kukintaa raaski mennä häiritsemään.

Omphalodes verna, kevätkaihonkukka.

Narcissus sp. (Lajike toistaiseksi kateissa. Viime syksynä Eurobulbilta tilattu)

Narcissus sp. (Lajike toistaiseksi kateissa. Viime syksynä Eurobulbilta tilattu) 

Vuosia sitten Primula polyantha mix- kylvöksestä tullut "munaesikko"

Ja kielot... Polygonatum x hybridum, tarhakalliokielo kuvassa

Kieloista tuli mieleen, että eräs kirjavalehtinen kielokin sinnittelee edelleen vaikka viime talvi (vai viime kesän surkeus?) tappoi mm. vuosia vanhan valkoisen rentukan (Caltha palustris 'Alba'). Villiviini on hengetön, samoin ainakin kaksi Heucheraa. Kummallista.

Haipakkaa pitelee siis. Eilen tajusin, että viikkoja pakattuna ollut palkintokin on edelleen mun laukussa. Jostain syystä se ei kulkeudu postiin... postiin joka on ihan väärän kaupan yhteydessä.

Näitä hommia

Ja kauhiasti kaikkia muutakin. Viime viikko meni koulun lähipäivissä, viikonloppu sairastaessa ja tänään....tänään jatkoin talon kesken jäänyttä maalausta!

Pikkuakka kiskaisi perinteiset 3h tirsat, joten sain maalattua aika paljon. Isäntä jäi jatkamaan piharakennuksen kimpussa meidän akkojen vetäytyessä pirttiin.

Jatkuu huomenna... Siis maalaus ja toivottavasti ehdin postaamaankin jotain.

Hiihtoloma

Toisilla lomaa, meillä sesonki. Isäntä on nytkin koirien kanssa työhommissa ja samalla teemalla menee koko viikonloppu. Minä jumitan termiittien kanssa autottomana kotona. Eiköhän me jotain jännää tuon isomman kanssa keksitä, vaikka ihan omassa pihassa. Minimartta ei paljon hötkyile. Aktiviteeteiksi piisaa pisut ja pesut ja unet ja evästä vähän joka väliin.

Polga kommentoi mun numerokilpiavautumista ebay-linkillä. Vaihdoin pari vuotta sitten pankkia ja siinä samassa silppusin myös visa-korttini. Downshiftausmentaliteettiini kuuluu siis myös luottokortittomuus... Mulla on vain ja ainoastaan Visa Electron, jota voi verrata käteiseen rahaan. Normi pankkikorttiakaan (Debitkö se nyt on?) en enää halunnut. Tiedän sentilleen tilin saldon ilman mitään viivästyksiä.

Smurffailin itseni kuitenkin ebayhin vissiin 3 vuoden tauon jälkeen ja totesin, että PayPalissa on PrePaid-toiminto meille junteille! Parissa pankkipäivässä heilahti pankkitililtä eurot PayPaliin ja toivottavasti tämä heilahtaa pikapuoliin meijän postilaatikkoon

Nyt sitten odotellaan kesää ja uutta maalipintaa. Siinä samalla koitetaan miettiä paikkaa tälle numerokilpien aateliselle. Kilven myötä saadaan myös palotarkastaja tai joku semmonen tyytyväiseksi....

Sitten se toinen juttu, eli ulko-ovi. Voiko bauhaus myydä listahinnalla <400€ ovea jonka suositushinta valmistajan sivuilla on >700€ ??! Jumitin nimittäin Minimartan kanssa Bauhausin eteisessä ja paikallistin siitä mallioven kera hintalapun. Pitänee lähteä sinne utelemaan lisätietoja lähipäivinä....

Molemmat termiitit nukkuu edelleen, mää oon mussuttanut jopa aamiaisenkin, joten pitänee lähteä muuntumaan ihmiseksi ja jatkaa nurkkien nyyläämistä.

Moimoi murut <3

Lisää käyntikortteja

Nii, ens kesänä pitäs vaihtaa parit ulko-ovetkin. Haasteita tälle ulkoasun "siivoukselle" ja rempoille asettaa tietty se, että...

(kuvat päivältä jolloin avaimet saatiin... pihtaan viime kesäisiä ulkokuvia ensi kesäkuun loppuun asti jolloin sitten tärähtää 2v synttäripostaus)

Ulkorakennus on isompi kuin itse talo ja on oikein 70-luvun elementtirakentamisen k a r s e a tyylinnäyte.

Tässä heiluikin jo maalipensseli viime kesänä, mutta tuo ovi vaihtuu sellaiseen joka eristää lämpöä hieman lastulevyä enemmän

Talon naamataulusta ei oikeasti oo kuvaa!!? Tuolla se pilkottaa risukon takana. Risukosta ei muuten ole jäljellä kuin vaahtera. Kaikki muu on kadotettu ja uutta istutettu tilalle... Ei löydy muuta kuvaa ei, mutta talo on siis tönöttänyt paikoillaan jo 1920-luvulla ja käynyt läpi monta laajennusta. Katto on konesaumaa, ulkovuori lautaa. Värimaailma sama kuin ulkorakennuksessa.

Värimaailma tulee muuttumaan... on osin jo muuttunutkin. Vihreä vaihtuu valkoiseen ja valkoiset petrooliin. Toinen vaihtuva ovi on ruskea ja talon ovi siis valkoinen. Valkoinen on kaikkein älyttömin väri ulko-ovessa! Oikeasti!!

Päädyin Jeld-Wenin sivuille, koska se nyt vain sattui olemaan ensimmäinen ovivalmistaja joka mieleeni tuli :D Ei silti; sivuilla on jopa ohjehinnat esillä ja Oulussa paljon jälleenmyyjiä (mahdollisuus tingata). 

Mitä muita ovivalmistajia suosittelette?

Mää haluaisin ehkä kruusatummat ovet, mutta isäntä (ja lompakko) äänestivät tämän puolesta. Värikin tulee olemaan tuo kuvassa oleva. 

Katse kesään

Viime kesänä nukutti. Ens kesänä ei nukuta. Pihalla ja rakennusten ulkoasuissa pitää saada aikaiseksi paljon. Seuraavana kesänä pihalla toikkaroi 1,5v pikkuneiti joka varmasti työllistää ihan riittävästi... Nih.

Ohjelmassa on siis mm. rakennusten ulkopuolen fiksausta ja palo- ja pelastuslaitos saattaa olla sitä mieltä, että numerokylttikin pitäis olla.

Eskuri on wanha. Minä haluan emalia... joka maksaa aivan järkyttävän paljon! 40 - 46€ + postit pelkästä numerosta. Yhdestä numerosta!!

Kuva liisattu osoitteesta http://www.emalikilpi.fi/

Mutta ku mää haluan. Mistä näitä saa halvalla tai ees halvemmalla? Vai onko musta tullu entistäkin pihimpi?