Hirvensalon Slalom-mäen talvikausi 2016

Kuva 5.1.2016

Slalom-mäkeä alettiin lumettaa tykeillä jo joulukuussa 2015, mutta lämpöaalto vei lumet, ja uudestaan myöhemmin ja nyt pakkasjakson jälken on lumet rinteessä, nyt on pulkkamäki auki

Slalom-mäen kakkos avautuu loppiaisena 6.1.2016. oli tammikuussa aikanakin yhden päivän kiinni vesisateen vuoksi.

Vielä auki 28.3.2016

*****
Kausi 2014-2015

Slalom-mäkeä alettiin lumettaa tykeillä 22.12.2014, yläkuva on otettu 25.12.2014 jolloin pakkasta oli -10 astetta, tiistaina 30.12.2014 lämpötila meni jo plussalle, mutta hissi oli hetken päällä.

Tähän alan kerätä aukiolopäiviä, pulkkamäki on ollut jo auki, mutta se on ilmainen palvelu.
30.12.2014 kaksi rinnettä olivat jo auki ja myös 31.12.2014

Aukiolopäivät
2014: 
30.12-31.12.2014
Yhteensä 2 päivää (2 rinnettä, kolmos ja nelosrinne)

2015: 
1.1.2015 auki, mutta ei näkynyt laskijoita, vesisade
2.1.2015 suljettu (sataa vettä)
3.1.2015 auki (sataa vettä)
Loput tammikuusta oli auki eli 29 päivää

Helmikuuta mennään ja mäki on ollut auki vesisateessa ja suojassa, joskus on ollut pakkasiakin. Ykkösrinne on edelleen kiinni.
Auki 28 päivää

Maaliskuuta viidettä päivää mennään ja mäki on ollut auki vaikka ykkösrinne on ruoholla, mutta kävijöitä on ollut mäessä.
Auki 22 päivää.

Yhteensä 81 päivää

24.3.2015 Ykköshissi oli vielä käynnissä, ja kakkosrinteestä jokunen juniori laskikin. Parkkipaikalla on kolme autoa. Minusta kausi on paketissa, ykkösrinne on ollut jo pitkään "ruoholla". 23.3.2015 mäki oli minusta jo kiinni, satoi vettä.

*****
Kaudella 2013-2014 mäki avautui 18.1.2014 ja kausi kesti 72 vuorokautta. Laskelmat ovat omiani ja perustuu tähän bloggaukseen.

Aurajoki jäässä

Aurajoki on saanut jääpeitteen 25.12.2014

Lukioon vai lukioon tai sittenkin amikseen

Lukioon vai lukioon on monen korkeakoulutetun vanhemman pohdinta, kun jälkikasvu astuu toiselle asteelle. Nuoret itse ovat alkaneet valita ammatillista perustutkintoa yhä enemmän. Jatko-opintokelpoisuuden takaavat molemmat vaihtoehdot.

Kuvassa on Hesarin artikkeli 20.12.2014  "Lukioon on entistä vaikeampi päästä", joka on täällä.

Minusta artikkeli ei ole huomioinut sitä, että ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa noudatetaan jo uutta asetusta. Ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä peruskoulun päättäneelle oppilaalle annetaan kuusi lisäpistettä ja ilman opiskelupaikkaa olevalle kahdeksan pistettä. Koska mukautetut ja erityisopiskelussa saavutetut arvosanat otetaan huomioon samoin kuin yleisopetuksen arvosanat, pääsevät kaikki oppilaat ammatilliseen koulutukseen, jos tulevat suoraan peruskoulusta, koska saavat 14 lisäpistettä. Tämä johtaa minusta epäsuorasti siihen, että parhaat oppilaat ohjataan tai ohjautuvat lukioon, koska ainoa pääsykriteeri normaaliin lukioon on lukuaineiden keskiarvo. Tällä voi olla yllättäviä vaikutuksia esimerkiksi ammattikoulutuksen läpäisyyn.

Nyt syksyllä 2014 alkaneet nuoret valmistuvat 2017, eli he ovat ensimmäinen kevään yhteisvalinnassa pyrkinyt ikäluokka uuden systeemin mukaan. Koska yhteishaussa ei ole enää erikseen erityisluokkia ammatilliseen koulutukseen, voi olla, että uudistus vaikuttaa voimakkaasti läpäisyyn. Myös joustava haku lopetettiin ja tilalle tuli harkinnanvarainen haku, jolla voidaan valita erikseen opiskelijoita erityisluokille. Hakumuutosta olen pohtinut täällä. Jos nyt sisään otettu opiskelija keskeyttää, mikä on hänen asemansa? Lukion keskeyttänyt voi jatkaa aikuislukiossa, kurssit vähenevär 75:stä noin 44:ään, todella merkittävä helpotus, kun vielä jo suoritetut kurssit otetaan huomioon.

Lukion suosio on hiljalleen laskenut. Lukion käy ikäluokasta enää alle puolet (noin 42,5%), ammatillinen koulutus on lisännyt suosiotaan koko 2000-luvun. Lukiokoulutus on halvempaa kuin ammatillinen koulutus, jonka valtionosuuksia ollaan kuitenkin leikkaamassa. Tälläkin on varmasti merkitystä, eikä nostane läpäisyä.

Artikkelissa todetaan, että ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan vuosittain yli 2200 kappaletta kaksoistutkintoa, eli opiskelija suorittaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon.

Ammatillinen perustutkinto takaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin ilman ylioppilastutkintoakin. Lukiolaisen on pakko suorittaa jatko-opintokelpoisuuden saamiseksi ylioppilastutkinto.

Opetushallituksesta analysoidaan, että lukiokoulutukseen suosioon on vaikuttanut se, että koulutusta ei ole uudistettu ja ammatillinen koulutus on kehittynyt ja nostanut imagoaan, toisaalta lukioverkon saavutettavuus on heikentynyt. Minusta molemmat varmasti pitävät paikkaansa, mutta eivät kerro koko totuutta, sillä myös ammatillisia oppilaitoksia on harvennettu ja tullaan luultavasti harventamaan. Lukion uusi tuntijakokaan ei lupaa suurta muutosta, siitä enemmän täällä. Minusta vastuu uudistuksista on opetushallituksella, ei lukioilla. Lukiot ovat sopeuttaneet toimintansa sovittujen raamien mukaan.

Sen sijaan ammatillisen koulutuksen kehittäminen jatkuu, osaamispisteuudistus tulee voimaan 1.8.2014, siitä lisää täällä.

Ylioppilaskirjoitukset sentään sähköistyvät, siitä lisää täällä ja täällä.

Vänrikinkadulle kerrostalo?

Turun yliopiston "Yliopistonmäen juureen" on kaavoitettu nelikerroksinen asuintalo Vänrikinkadulle.

Ylhäältäpäin näyttää tältä, kun rakennus on valmis, ei näytä

Opaskartan mukaan paikka tulee suurin piirtein punaisen nuolen kohdalle

Kaavasta on valitettu, mutta hallinto-oikeus hylkäsi Turun Sanomien mukaan valituksen.

Entinen toimiupseerikerho on kuitenkin suojeltava, kuvassa keltainen talo.

Tämä vie aika paljon avaruutta yliopistonmäeltä, mutta kunnalla on oikeus kaavoittaa. Minusta talolle olisi ollut parempiakin paikkoja.

Liikenne muodostuu minusta ongelmaksi, asukkaiden on pakko ajaa Piispankadulle, sillä Arvidsoninkadulta läpiajo on estetty, eikä se olekaan kuin hiekkatie entisellä kasarmialueella. Piispankadulta pitää ajaa Porthanian kadulle, josta on pakko ajaa Kerttulinkadulle, josta pääsee vasta Hämeenkadulle.

Kampusalueella on paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, eli lisä autoliikenne ei ole toivottavaa, lisäksi Åbo Akademin laitokset ovat myös lähellä kuten muutama museo ja Tuomiokirkko. Aluetta rajoittaa lisäksi toiselta puolelta joki ja toiselta puolen jyrkkä, mutta minusta kaunis rinne.

Kesäkuu 2015, ilmeisesti kaavavalitukset ovat kaatuneet ?

Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille

Anne Saarikalle, Johanna Vilkuna: Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille, Gummerus, 2010, sivumäärä 328.

Tämä Suomen kielen sanakirja on suunnattu maahanmuuttajille. Siinä on selitetty 3500 sanaa suomeksi. Vino teksti on lainausta kirjasta, normaali teksti on omaani.

aalto
Aalto syntyy meressä tai järvessä, kun tuulee ja vesi alkaa liikkua. Aallot olivat myrskyssä jopa viisi metriä korkeita. (Lainaus kirjan toisesta sanasta, ensimmäinen sana on aakkoset).

Olen lukenut englanninkielisiä  vastaanvanlaisia teoksia ja ne ovat usein vaikeita. Kuvat selventäisivät asiaa. Lisäksi tässä sanakirjassa ei yleensä mennä kauhean syvälle, tässä ei puhuta aaltoliikkeestä lainkaan.

Kirja on silti hyvin ansiokas, enkä osaisi tai malttaisi tehdä näin upeaa teosta. Katsomosta on helpompi antaa vinkkejä miten tehdä vielä paremman teoksen. Todellisuudessa tämä on upea teos, jonka pohja-aineisto on 2005 julkaistu lapsille ja pienille koululaisille suunnatussa Eka oikea suomen kielen sanakirja. Tämä näkyy minusta paikoin siten, että maailmaa yksinkertaistetaan.

aamu 
Aamu on se osa päivästä, joka on yön jälkeen ...

yö
Yö on se osa päivästä, joka on illan jälkeen ...

Itse olisin käyttänyt sanaa vuorokausi en päivä, vuorokaudessa on 24 tuntia. Vuorokausi voidaan jakaa aamuksi, päiväksi, illaksi ja yöksi. Vuorokaudessa maapallo kiertää akselinsa ympäri.


Kirja edellyttää minusta varsin hyvää kielitaitoa. Asioita on luultavasti vaan tehty ymmärrettäväksi ja siten ilmaus "ylioppilas" on minusta osittain virheellinen

ylioppilas
Ylioppilas on henkilö, joka on käynyt lukion. Michaela kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä.

Ylioppilaaksi voi kirjoittaa myös ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Lukion käyminen ei takaa ylioppilaaksi tuloa, vaan ylioppilastutkinto on erillinen tutkinto, joka lukiolaisen on suoritettava hyväksytysti, jotta voi pyrkiä korkeakouluun. Ammatillinen peruskoulutus antaa korkeakoulukelpoisuuden ilman ylioppilastutkintoa (katso esim. yliopistolaki, ammattikorkeakoululaki). Ylioppilaat käyttävät ylioppilaiden juhlissa valkeaa lakkia, jossa on musta lippa ja kultainen lyyra.

irtisanoa
Kun joku irtisanoo sopimuksen, hän lopettaa sen. Jos esimerkiksi työnantaja irtisanoo työntekijän, työsopimus loppuu.

Työsopimuslaissa irtisanomiseen liittyy aina irtisanomisaika, eli lopetus tapahtuu vasta irtisanomisajan jälkeen. Työsuhteen purkaminen lopettaa sen heti. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen ja purkamiseen lainmukaiseen syyn . Määräaikainen sopimus loppuu viimeisen voimassaolonpäivän jälkeen ilman irtisanomista, ellei ole toisin sovittu tai sopimusta jatketaan hiljaisesti molempien myötävaikutuksella.

Useimmat sanat ovat kylläkin erittäin hyvin ja selkeästi selitetty.

Joskus selityksistä tulee toistavia:

urheilla
Kun joku urheilee, hän harrastaa urheilua.

Tämä voi tuntua hauskalta, mutta sana urheilu on selitetty liikunnaksi ja viitattu sääntöihin. Keksintö, keksiä ja keksijä ovat kolme sanaa, jota on avattu, vasta viimeinen määritelmä tuo yhden olennaisuuden "kun keksit jonkun uuden jutun, käytät mielikuvitusta ja luot sen".
Olisin itse kirjoittanut käytät mielikuvitustasi, en ole suomen kielen taitaja, vaan saivare.

Kirjan alkusanoissa viitataan myös hakusanojen määrään eli 3500 sanaan ja sanojen kerrotaan viittaavan jokapäiväiseen elämään.

talvi
Talvi on vuodenaika, joka tulee syksyn jälkeen. Suomessa talvella on usein pimeää ja kylmää.

Minusta hyvin sanottu, ehkä lumikin olisi ollut hyvä mainita.

Tämä sanakirja ei siis sovellu saivartelijalle, jota sanaa ei ole selvitettykään. Porankin mainitaan toimivan sähköllä, mutta on niitä käsiporiakin. Olut sanan kohdalla mainitaan "Suomalaiset juovat paljon olutta". Se on varmasti hyvä tietää (ilman ironiaa).

nainen
Nainen on aikuinen naispuolinen ihminen. Suurin osa sairaanhoitajista on naisia.

Totta, mutta ei tarvitsisi olla, Suomi on tasa-arvoinen maa, ehkä pian myös suurin osa lääkäreistä on naisia ainakin lääkäriopiskelijoista on käsitykseni mukaan ollut enemmistö jo vuosia naisia.

täti
Täti on isän tai äidin sisko. ... Lasten kielessä täti on nainen.

Minusta täti voi olla myös isän veljen vaimo eli sedän vaimo, myös äidin veljen eli enon vaimo on luullakseni täti. Tämä on maahanmuuttajille tehty teos, eli lasten kielestä puhuminen on minusta turhaa. Aikuisenakin voi käyttää sanaa täti, esimerkiksi kummitäti. Sanaa kummi ei ole selvitetty.

Sanan taivutustakin "opetellaan". Minusta on koomista että takin vuorista puhutaan, ja käytetään genetiiviä vuorin, joka on oikein, mutta minusta suomalaisellekin harvinaisuus. Korpi -sanan kohdalla esiintyy myös genetiivi korven. Korpi on sen sijaan hyvin suomalainen sana. Kirjan kannessa on kuusia, joita kasvaa korvissa, toki muuallakin. Järvi sanan kohdalla on todettu, että "Suomessa on paljon järviä". Itse olisin kirjoittanut tähän enemmän sinivalkoista tekstiä. Järvien kohdalla ilahduttaa aina maininta "tuhansien järvien maa", ehkä kliseistä, mutta osuvaa. Pesäpallon idea on selvitetty, mutta ei ole kerrottu sen olevan suomalainen laji. Samoin ravit on mainittu, mutta siinä lukee, että "hevoset juoksevat kilpaa", mikä tapahtuu myös laukkakilpailuissa, jota ei harrasteta Suomessa. Suomalaisista ruuista on sentään karjalanpiirakka ja mämmi mainittu.

Tätä voisi hieman värittää sinivalkoisella kynällä? Eli tässä ei ole selitetty esimerkiksi ilmaisua Talvisota.

Saivartelusta ja poraamisesta huolimatta varmasti asiallinen kirja, mutta olisin itse selvittänyt hieman eri sanoja ja lisännyt selityksiin enemmän suomalaista näkökulmaa, joidenkin sanojen kohdalla olisin avannut tilannetta enemmän. Sana syrjiä kohdalla olisin kirjoittanut kaikki kohdat mitkä perustuslakikin luettelee: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaan lista on vielä enemmän yksilöity: " Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää".

17.12.2015
Luultavasti kannattaisi kirjoittaa muutenkin Perustuslaista, sen tasa-arvokäsityksestä, ja minusta tärkeimmästä perusoikeudesta eli oikeudesta elämään, henkikökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tämä on jokaisen hyvä tiedostaa ja elää sen mukaan.

Aurajoen yli pääsee

Aurajoen yli menee monta siltaa, Tuomaansilta, joka on kuvassa, on uusimpia silta-tulokkaita. Kuva on otettu kesäkuussa.

Joulukuuussa Tuomaansilta näyttää tältä

Ylhäältä päin aika tiemäinen, mutta sivulta

kuin silta.

Rautatiesilta on uusittu sitten 1980-luvun alun, mutta siinä pystyy edelleen kävelemään ja ajamaan pyörällä

Näyttää sivulta tältä

alta tältä

Raitatiesillan päältä näkymät ovat tällaiset

Yläjuoksulla on Halisten koski ja silta, marraskuussa kuvattuna

Kesäinen Aurajoki on upea

                               

Tuomiokirkkosilta on vanha silta, kuva otettu uudelta kirjastosillalta

Tuomiokirkkosillalta on tämänmoiset maisemat, kuva on maaluksellinen

Toiseen suuntaan näyttää näin hienolta vanha kirjastotalokin on hieno

Maalauksia on Rettigin palatsin seinässä, ja sen viereen on tullut kirjastosilta

Joka on kevyen liikenteen silta ja jossa on ollut ilmeisesti jännitteitä rakenteessa (ja sitä ennen sen paikassa)

Tämä on sama silta yöllä, kaiteet on valaistu

Kirjastosillalta näkyy Aurasilta

Tässä joki on tyven ja kuva otettu teatterisillalta siis toiselta puolen

                              

Teatterisilta on kevyen liikenteen silta

Myllysilta rakennettiin uudestaan ja on koristeellinen

ja käytännöllinen

                               

Martinsilta on vanha silta.

Alajuoksulla pääsee Aurajoen yli vanhalla förillä

                           

Turku on kaunis kaupunki.

Sähköiset yo-kirjoitukset etenevät aikataulussaan

Vaikka eilisestä 26.11.2014 Turun Sanomien uutisoinnista voisi toisin päätellä, sähköisiä ylioppilaskirjoituksia viedään vauhdilla eteenpäin.

Digabi-projekti teki päätöksen jalostaa oman järjestelmän, joka on minusta oiva ratkaisu. Minusta ei ole ollut koskaan tarkoituskaan käyttää jotain "vanhaa olemassaolevaa". Päätös uutisoitiin jo puolitoista vuotta sitten eli KESÄLLÄ 2013. Päätöksen hyvä puoli on hakkeroinnin ja lunttaamisen estäminen. Lisäksi varsin kevyellä tietoteknisellä laitteistolla voi kokeen suorittaa. Käyttöympäristö/järjestelmä syötetään koneeseen USB-tikulla.

Häiriötön oma järjestelmä, joka on yksinkertainen ja luotettava ja sopii yleisimpiin "kannettaviin", on ainakin oma toiveeni. Lisäksi on tiedotettava asiasta jo yläkoulussa, jolloin laitteet hankittaisiin jo lukion ensimmäiselle periodille. Entisenä tietotekniikan opettajana olettaisin, että lukiossa ja sen tuntijaossa olisi hyvä panostaa tietotekniikan opetukseen, tai ainakin niin, että kirjoitusohjelma ja taulukkolaskenta olisi hallussa. Nuorilla on paljon "älylaitteita", mutta siitä huolimatta tietotekniikan hyötykäyttö ei ole välttämättä riittävän hyvin hallussa.

Digabi on reagoinut Turun Sanomien uutisointiin omalla sivulla NÄIN.

Yläkuva on kooste "uutisesta", ja "vastineesta".

Olen sähköisistä yo-kirjoituksista blogannut aiemmin NÄIN.

Lukion tuntijako ei juurikaan muuttunut

Lukion tuntijako ei juurikaan muuttunut

Muutokset ovat lähinnä kosmeettisia, eikä muuta käytännössä juuri mitään, suurempi vaikutus on sähköisillä ylioppilaskirjoituksilla. Tosin tieto- ja viestintätekniikkaa ei ole lainkaan pakollisten joukossa, enkä nähnyt listassa lainkaan.

Lukion ja ylioppilaskirjoitusten kesken oppiaine eli äidinkieli ja kirjallisuus ei muuttunut, eivätkä kielet.

Opinto-ohjausta on lukiossa jatkossa kaksi pakollista kurssia. Entisen yhden asemasta.

Matematiikassa ainoa muutos, joka minusta on todella huono, että ensimmäinen lukion kurssi on yhteinen. Tämä ei auta valitsemaan pitkää matematiikkaa, sillä matematiikkaa on peruskoulussa jo luettu yhdessä yhdeksän vuotta. Lisäksi lukion kurssivalinnat tehdään jo peruskoulun jälkeen kesällä, eikä syksyllä ykköskurssin jälkeen. Pitkän matematiikan yo-kirjoituksiin ilmoittautuu vuosittain noin 12000 kokelasta ja lyhyen matematiikan yo-kokeeseen noin 18 000 kokelasta

Reaaliaineista pakollisen kurssin menettivät uskonto ja historia, eli uskontoa on kaksi pakollista kurssia, historiassa kolme, kuten yhteiskuntaopissakin, joka sai kurssin lisää, kuten filosofiakin, jota on kaksi pakollista kurssia. Minusta todella pieniä muutoksia, jotka kuvaavat myös yo-kirjoituksiin ilmoittautumisia.
Yhteiskuntaoppiin ilmoittautuu nyt noin 8500 kokelasta, kun historiaan vastaavasti 7200 kokelasta, aiemmin historia oli suositumpi.
Uskontoon (ev.lut) ilmoittautuu noin 2500 kokelasta, kun filosofiaan vastaavasti 1200. Uskonnon valinnaisten kurssien määrää nostettiin neljään. Sekä filosofian että uskonnon ilmoittautumiset ovat olleet laskussa.
Terveystieto on suosituin reaaliaine ylioppilaskirjoituksissa, siihen ilmoittautui 15 400 kokelasta.

****
Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteet muuttuvat pikavauhtia alkavaksi 1.8.2015. Muutokset ovat sangen suuria myös "yleissivistävissä aineissa". Elokuussa 2015 otetaan käyttöön osaamispisteet ja vieläpä taannehtivasti jo aloittaneilla samalla tutkinnon perusteet ovat päivitetty.

Ammatilliseen koulutukseen tuli 1990-luvun loppupuolella työssäoppiminen, sitten otettiin käyttöön uudet perusteet 2000-luvun alussa, seuraavaksi tulivat ammattiosaamisen näytöt nuorisoasteelle. Uudet tutkinnon perusteet tulivat myös 2009,

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013, eli yhdeksäsluokkalaiset saivat etusijan koulutukseen hakeutumisessa, sillä he saivat rutkasti lisäpisteitä.

Lukioon pääsyyn ratkaisee edelleen vain keskiarvo ja opintopolun mukaan "Lukiokoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (856/2006, muutosasetus 948/2007 ".
*****
Minusta lukion tuntijakouudistuksessa olisi pitänyt poistaa epätasa-arvo päivä ja iltalukion välillä. Toisessa 75 kurssia, joista vähintään 47 on pakollista, lisäksi on vähintään 10 syventävää kurssia. Aikuislukiossa kursseja on luokkaa 44. Minusta tämä on epätasa-arvoista. Epätasa-arvoista on minusta se, että jos on aloittanut päivälukion joutuu suorittamaan (tai sisällyttämään tutkintoon) aikuislukiossa liikunnan, terveystiedon ja kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia.

Minusta on eri asia suorittaa lukio 44 kurssilla kuin 75 kurssilla.

Ahtisaarileivos

Ahtisaaripäivien yhteydessä presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari vieraili Turussa 13.11.2014. Päivä alkoi Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalossa. Leipuri-kondiittorialan opiskelijat opettajansa johdolla olivat suunnitelleet Ahtisaarelle nimikkoleivoksen. Perusraaka-aine on rahka.

Juhlapäivän jälkeen leivoksia on myyty Aninkaisten herkussa koulutalon myymälässä Nahkurinkadulla. Yhden leivoksen hinta on 3 euroa. Ostin kaksi leivosta.

Leivos oli minusta varsin hyvä. Rahkamainen hyytelö oli hallitsevana raaka-aineena. Söin leivokset kylmänä.

Mansikan sijasta leivoksen päällä voi olla sokerimassasta tehty sovinnonkyyhky, lähde täällä.

Leivoksessa on virallisissa tilauksissa myös kyyhky-logo.

Ei rahalla opiskelemaan vaan pääsykokeet säilytettävä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

Maksullisissa korkeakouluissa aloitti parisensataa opiskelijaa. Asiasta on juttu Helsingin Sanomissa  täällä, kuva ei liity juttuun, mutta kuva symboloi akateemisen opin korkeutta ja sininen taivas vapautta.

"Helsinkiin on avattu syksyn 2011 jälkeen kolme maksullista korkeakouluyksikköä, joihin pääsee opiskelemaan ilman pääsykokeita. Maksullisissa korkeakouluissa voi Suomessa opiskella kauppatieteitä ja oikeustieteitä".

Perustuslain 16§:n loppu kuuluu:
” Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.”

Tämä on minusta väärin, jos tutkinto rinnastetaan vastaavaksi kuin Suomen valtion rahoitteisten kauppakorkeakoulujen ja oikeustieteellisten tiedekuntien. Minusta tieteen vapautta ei ole maksullisuus, eikä tämä maksullisuus sovi minusta ilmaisuun: "kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä ".

Jos tutkintovastavuutta ei ole, niin asia on sitä myöten selvä. Muuten minusta rahalla ei pidä antaa ostaa koulutuspaikkaa. Kuka takaa että vaatimukset ovat samat kuin "yleisissä korkeakouluissa"?

*****

Suomessa täytyy pian päättää korkeakoulutuksen painopisteet ja tarjonta. 

Minusta ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkinnot ovat epäonnistuneet siinä mielessä, että minulle on epäselvää tutkintojen ero.

Mikä on tiedekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun ero?

Mikä on Insinööri YAMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon ero?

Mikä ero on siinä, että henkilö esimerkiksi Otaniemessa Teknillisessä Korkeakoulussa (vai onko se Aalto yliopisto) suorittaa diplomi-insinööritutkinnon tai hän suorittaa AMK-insinööritutkinnon jälkeen ylemmän AMK-tutkinnon. Miksi tarvitaan kaksi polkua tähän? Mikä ero tässä on? Mitä järkeä on haaskata resursseja rinnakkaiseen koulutukseen?

Entä mitä eroa on tradenomin YAMK-tutkinnon ja kauppatieteenmaisterin tutkinnon välillä?

Mihin tarvitaan terveyspuolen mahdollisia YAMK-tutkintoja?

Mihin työllistyy restonomi YAMK?

Miksei perata tutkintoja ja supisteta sekä tiedekorkeakoulujen sisäänottoa ja tiedekorkeakoulujen määrää että liian nopeasti polkaistuja ammattikorkeakouluja? Ikäluokat ovat pienenemässä. Minusta sekä ruotsinkielisten  että suomenkielisten korkeakoulupaikkoja pitäisi rajusti supistaa. Ruotsinkielisiä paikkoja voisi minusta sijoittaa enemmän ammatilliseen koulutukseen. Englanninkielisten koulutusten valtionrahoitus (jos sellaista on) pitää välittömästi lopettaa, samoin ilmaiset kielikylvyt. Jos joku haluaa kielikylpyä voisi sen ostaa.

Tiedekorkeakoulujen tohtorikoulutusta pitäisi minusta myös vähentää. Jatkotutkintojen suorittaminen ei varmasti voi olla itsetarkoitus. Koulutus on hyvä investointi, mutta ylikoulutus ei ole järkevää. Turha on työntää rahaa monenkertaiseen koulutukseen. Tohtorin työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole sen helpompaa kuin maisterin.

Ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulukelpoisuus saavutetaan lukion käymisen jälkeisellä ylioppilastutkinnon suorittamisella tai ammatillisen perustutkinnon suorittamisella. Tämä on hyvä lähtökohta. Myös pääsykokeet pitää säilyttää, sillä sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa arvosanat eivät ole aina vertailukelpoisia esimerkiksi lukihelpotusten ja mukautettujen arvosanojen vuoksi. Lukihelpotuksesta ei tule käsitykseni mukaan edes merkintään ylioppilastutkintotodistukseen, eikä ammatillisen koulutuksen mukautus vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen. Tämän vuoksi kattavat pääsykokeet yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on säilytettävä, vaikka nekin syövät resursseja.

Turun tori varsin tyhjä

Kuva Turun torilta 12.11.14 puolilta päivin

Tässä kuva hieman toisesta kulmasta.

Aiemmin jo keskustan kauppoja on lopetettu, juttu tai kuvia TÄÄLLÄ.

Jos Toriparkki siis tulee, niin silloin rakennusaikana nämäkin myyjät ovat poissa, ja voisivat siirtyä Puutorille, jossa lapsuudessani oli torikauppaa. Puutorin alla on oma "toriparkkinsa".

Turun torilla on todella vähän torimyyjiä ja asiakkaita.

135-vuotias Turun Klassikko

Turun Suomalainen lyseo perustettiin vuonna 1879. 

Tänään 8.11.2014 koulu vietti Turun suomenkielisen lukiolaitoksen 135-vuotisjuhlaa. 

Koulun nimi ja rakennus ovat vaihtuneet, mutta Turun Klassikoiden puolesta puhunut Antti Jääskeläinen sanoi, että koulu ei ole rakennus vaan henki. 

Nykyiseen koulurakennukseen siirryttiin osapuilleen 1964, ensimmäiset tytöt pääsivät kouluun pyrkimään ja aloittamaan syksyllä 1972, ja viimeinen kokonaan poikaluokka aloitti syksyllä 1973, eli silloiselle 1D-luokalle, jossa itsekin olin, ei "riittänyt" enää tyttöjä, kolmelle muulle luokalle kyllä. Syksyllä 1975 viimeinen ikäluokka tuli oppikouluun ja tämä oli viimeinen ikäluokka, joka luki pitkän latinan. Seuraavat oppilaat tulivat yläasteen 7-luokalle syksyllä 1978.

CXXXV-juhlat aloitti koulun rehtorin Helena Rönkän muotokuvan paljastus, josta on myös koulun Facebook-sivulla täällä.

Tilaisuus oli lämminhenkinen, paikalla olivat koulun nykyinen rehtori Kai Heino, taiteilija, Helena Röngän tytär, entisiä Helena Rönkän oppilaita, vanhoja klassikoita,  entisiä opettajia ja nykyisiä opettajia ja oppilaita.

Helena Rönkä opetti omana aikanani myös latinaa. Hän siirtyi yläasteen rehtoriksi 1970-luvulla, kun koulu muuttui oppikoulusta peruskouluksi ja lukioksi. Helena Rönkää kuvattiin hyväksi ja vaativaksi opettajaksi, jonka asiantuntemusta antiikin historiasta kiitettiin. Hän ymmärsi oppilaita ja oli lämminhenkinen. Rönkä, joka oli koulussa myös tyttönimellään Sovinen, ei opettanut minua, vaan koulussa oli kolme muutakin latinan opettajaa.

Talon purkua Itäisellä Pitkälläkadulla, ja uuden rakentamista

Eilen 5.11 purettiin Kivenhakkaajankadun päässä Itäisellä Pitkänkadulla taloa, jossa lienee ollut lapsuudessani liikkeitä ja varmastikin asukkaita, mutta viime vuosina tyhjää ja välin talonvaltaajia.

Nyt taloa rouhitaan alas.

(Kuva suurenee kyllä)

Tässä tilanne 6.11

11.11.14 on jäljellä vain kivijalka ja alakerros

17.11.14 Maan tasalla miltei

8.12.2014 on joku maalannut "OLEN ENÄÄ MUISTO VAIN"

15.12 kivijalkakin on poissa

Tontti on tyhjä

11.2.2015 ensin ilmestyi aita ja sitten töhry

24.2.2015 aitaan on tehty kunnon graffitti tai maalaus

Tylkkärissä talosta oli asiantunteva muistokirjoitus

Lopulta tilalle on tulossa kerrostalo, josta tietoa Turun kaupungin Rakennuslautakunnan sivuilla oheisessa linkissä
Setlementtiasunnot Oy:n rakennuslupahakemus 3-14-11 (2014-1584)

Taloon tulee 2785 neliömetriä, jos se sitten toteutuu.

ja talo nousee ja osoite on siis Itäinen pitkäkatu.

Tässä jo valmis