TV-maksusta Yle veroon

Yleisradio tarvitsee meidän rahojamme, eli TV-maksusta Ylen veroon.

Tv-maksujen määrä elokuun 2012 lopussa oli viestintäviraston mukaan oli 1 867 314.

Minulla on yksi niistä, maksua olen maksanut hamasta 1980-luvusta, kun muutin opiskelijaperhekaksioon. TV-maksu oli koti-taloudeltani noin 250 euroa vuodessa


Yleisradiovero korvaa tv-maksun 2013 alkaen ja jotkut häviävät. Yle-vero on henkilökohtainen täysi-ikäisten vero, eli asuinpaikka ei enää ratkaise, eikä tv-lupatarkastajia tarvita.

vero.fi sivuilta löytyy summia, ja verokortteihinkin sitä luvataan laittaa ja periä ennakonpidätyksen mukana.

Yle-vero on henkeä kohti maksimissaan 140 euroa tai 0,68% ansio ja pääomatulojen yhteismäärästä. Alle viidenkymmenen euron maksuja ei peritä. Laskettaessa niin alle 7352,95:n tuloilla tv-maksua ei peritä. Eli osan ei tarvitse maksaa enää TV:n katselusta.

Mukava olla maksumiehenä, mukavampi olisi saada suorempaan vaikuttaa esimerkiksi urheilutarjontaan. Koripalloa toivoisin enemmän, jalkapallon Mestarien liigaa vähemmän. Rehellisyyden nimissä en katso juurikaan tv:tä, mutta Ylen uutiset, urheiluruutu ja säätiedotus ovat hyviä, Uutisvuodon katson, seuraan joitain laatusarjoja esim. Suuria odotuksia ja Kotiopettajaren romaani (neliosaisia), Rock-suomi historia oli hyvä ohjelma, jonkin verran FST:tä, mutta siihen se jää. Muita kanavia vielä vähemmän, katson Eurosportilta pyöräilyä ja koripalloa jos tulee,.
***
Mikä on maailman venyvin aine?

Luultavasti suomalaisen veronmaksajan selkänahka. Yle saa rahat varsin helposti, jos vajeita tulee, on helppo muuttaa veron periaatteita, alinta ja ylintä maksua. En vastusta Ylen rahoitusta, minusta tv-maksulla olisi voitu jatkaa, sillä tv-maksun maksanut sai käyttäjätunnukset areenaan, jolla sai katsoa laatu-sarjoja. Vero on asia, joka muuttuu automaatioksi. Miksi tarvitaan veroa, valtiohan olisi voinut suoraan rahoittaa Yleä?

***
Yritysten veronmaksuhalukkuus Suomeen ei ole aina niin kovin suurta. Hesarin mukaan monet pörssiyritykset maksavat veronsa muuallekin kuin Suomeen.

***
Tusarin mukaan maailman varat on pitkälti veroparatiiseissa.

***
Johtaako se lopulta siihen, että vain kiinteistöjä, televisioita, autoja ja ansiotuloja verotetaan, ja koska autot ja televisiot eivät maksa veroja niin ihmiset ne maksavat.

Ihminenkin voi transformoida tulonsa pääomatuloksi, eli kuka maksaa jatkossa veroa, suomalainen veronmaksaja sekä ansiotuloistaan, kinteistöstään, alveina ostoksistaan, että autonkäytöstään ..?

Pienet lapsetkin maksavat veroa talletustensa lähdeveroina!

***
Edit 18.9.2012
Isompi tv-ongelma minusta ovat urheilutapahtumien pako maksukanaville, joita on liuta, tuskin kenelläkään on koko nippua, myös sarjoja ja filmejä voi sitä kautta seurata. Meillä näkyy MTV3max (koko MTV-paketti, oli toisen tyyppinen "paketti", mutta se loppui, kokeilemme tätä vuoden, vain formulat on katsottu, jos niitäkään) ja Eurosport, maksullisia molemmat. Puhuttaessa siis yleisradiomaksusta pitää toki huomata, että sillä "saa" tai rahoitetaan radiokanavia, tv-kanavat ja areenan, eikä mainoksia tule.
Ongelma on koko viestinnän kenttä.
Itse kannatan mallia, jota muut eivät varmasti kannata, ja se on seuraava.
Yleisradio keskittyisi uutisiin, kotimaiseen urheiluun, joihinkin laatusarjoihin, mielummin kotimaisiin, ajankohtaisohjelmiin ja kulttuuriin sekä laadukkaisiin lasten ohjelmiin. Tämä ei onnistu luultavasti siksi, että muut kanavat kilpailevat viihteellä Ylen kanssa. Kilpailutlanteessa on pakko mennä mukaan. Minun mielestä pitäisi porautua laatuun vielä enemmän. Areena on minusta hyvä palvelu, Teeman laatua voi vielä terävöittää, voisi näyttää vaikka mykkäfilmejä, film noiria ...
Yleisradion Pikku Kakkonen on luultavasti vieläkin ykkönen laadussa lasten ohjelmien saralla, myös ostosarjat Maikki ja pelottava Pontso, Muumit, Alfred J Kwak, Arttu, Richard Scarryn touhukas maailma, Harri ja dinot ovat olleet laatusarjoja, joita meidän perheessä seurattiin joskus nenä ruudussa.
***
Kelan lehdessä myös luki, että perivät automaattisesti yle-maksua asiakkaiden puolesta.
Loppukaneetiksi voi todeta, vaikkei tv:tä eikä radiota ja läppäriä olisikaan.

Edit 1.1.2013
No emme tarvitse enää tv-lupaa.

Haku, näkyykö Eurosport kiinteistöissä tulee tänne, ja vastaus  tässä:
Meillä kanava 1.1.2013 on siirtynyt kanavapaikasta 22 kanavapaikkaan 128.

Vanha jälki-istunto on parempi kuin pussillinen uusia työpalveluja

Turkulaisen tietolaatikko 8.9.12

Koulujen rangaistuksista puhutaan. Opettajat ja rehtorit saavat jo nyt käyttää oppilaisiin ja opiskelijoihin julkista valtaa joko suoraan tai välillisesti kuten oppilaaksi ottaminen, kurinpito, oppilasarvostelu ja tutkintojen hyväksyminen.

2010-luvun alussa nousi stereotyyppisesti valokiilaan jälki-istunnon muuttaminen työpalveluksi, ja jota useat kannattivat vaan en minä. Jälki-istunto on niin puuduttava rangaistus ainakin pikkupojalle, siinä oppii paremmin kuin tekemällä jotain mielekästä. Toiseksi työpalvelus voi muuttua ns simputukseksi ja siinä voi tulla työtapaturmia. Kasvatuskeskustelu, joka on käytössä 1.1.2014 alkaen voi olla yksinpuolista saarnaa. Toisaalta voi keskustelu johonkin johtaa, mutta niitä voidaan koulussa muutenkin käydä. Editoin tätä 15.5.2014, mutta alunperin tämä on kirjoitettu siis "vanhan" lain voimassa ollen. Alas laitan uuden lain ao.kohdat. Toki jälki-istunto on edelleen keinovalikoimassa. Monesti hiljaisuus on parempi kasvattaja kuin "saarna".

***

Olen istunut kouluaikana muutaman kerran jälki-istunnossa, mutta en opettajana ollessani määrännyt koskaan jälki-istuntoa. Omat jälki-istuntoni kärsin ja istuin, toisen koulun alueelta poistumisesta, oli vapaatunti, eikä koulu  järjestänyt opetusta, ja vapaatunnilla menimme kaikki kauppaan. Opettajalla, joka vapaatunnin ilmoitti, oli aikaa katsoa, ketkä kävelevät koulun pääportista ulos, vain ne jotka tunnistettiin, saivat istumista, loput eivät. Toinen jälki-istunto tuli tappelusta oppikoulun alkajaisiksi, omana kouluaikana välit setvittiin niin, se oli varmasti oikeudenmukainen tuomio, molemmat istuivat ja olimme kavereita sen jälkeen, tämä tapahtui oppikoulun ensimmäisellä luokalla, koulusta poistuminen tapahtui peruskoulun kahdeksannella luokalla, oppikoulun kolmannelta siirryttiin tähän peruskouluun, jolloin koulun alueelta ei saanut enää poistua, niin kuin oppikouluaikana oli saanut.

Turkulaisessa 8.9.2012 väitetään, että opettaja saa poistaa oppilaan luokasta lopputunnin ajaksi, mutta häntä ei saa jättää yksin luokkahuoneen ulkopuolelle, tätä ja montaa muuta lehdessä olevaa linjausta ihmettelen. Lehdessä väitetään, että opettaja voi erottaa oppilaan määräajaksi, mutta ei voi evätä oppilaalta oikeutta seuraavan päivän opetukseen. Minusta näissä on tulkinnan varaa.

On listassa oikeinkin: opettaja ei saa takavarikoida tavaraa, mutta minusta hän ei myöskään voi erottaa opiskelijaa, tuskin oppilastakaan ainakaan heti ilman huoltajan tai asianomaisen kuulemista.

Opettaja ei voi tarkastaaa oppilaan kassia, eikä ottaa veistä pois. Eikä Turkulaisen mukaan voisi jättää oppilasta pois luokkaretkeltä. Huomattavaa on minusta, että koulun pitää kuitenkin huolehtia turvallisuudesta eli miten se tapahtuu, jos joku riehuu luokkaretkellä.

***

Asian tekee monimutkaiseksi, että kurinpitopykälät esimerkiksi ammattikoulussa, lukiossa ja peruskoulussa ovat eri laeissa, eikä "helppoa" listaa voi laatia.

Nykyisen perusopetusĺain mukaan
35 a § Kasvatuskeskustelu
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.

36 § Kurinpito

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

36 a § Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori.

36 b § Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 39/1889 4 luvun 6§:n  3 momentissa ja 7 §:ssä.

Lisäksi tavaroiden haltuunotto on tietyin edellytyksin mahdollista,.

***
Ammattikoulut ja muut vanhemmille tarkoitetut koulut saivat omat ns. lait "sopeutumattomuuteen ratkaisuun" eli ns. Soralain, jossa  kohtia, jotka ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi”.

”Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös…”.

Vastauskirjoja nettitilauksena

Kirjan takaa jo löytyy tällaiset vastaukset, mihin ratkaisukirjaa tarvitaan?
Eräs wsoy:n yleisen matematiikan kirja vuodelta 1989, opetin tämän mukaan ilman ratkaisukirjaa

Huomasin pikku-uutisen, jonka mukaan varsinkin alakoulun ratkaisukirjoja voi tilata netistä.

Tilaukset vaan sisälle :)

Onko tämä oikeasti ongelma?
Jokainen vanhempi on alakoulunsa käynyt ja tarvittaessa voi auttaa lastaan läksyissä?

Eikö koulu ole opettamista ja oppimista varten, mihin tarvitaan ratkaisukirjaa.

Kuka niitä tarvitsee? Vanhempi, lapsi vai opettaja?
Eikö opettaja osaa laskea laskuja tai ratkaista tehtäviä?
Lapsemme ainakin osasivat, paitsi silloin kun ratkaisukirjassa oli ollut väärä vastaus, silloin niitä kotona laskettiin jälkikäteen. Tapana oli, että ratkaisukirja oli luokan takana, ja oppilaat kävivät katsomassa ratkaisut.

Miksi opettajat siis tarvitsevat ratkaisukirjaa, siihenkö että oppilaat tarkastavat itse ratkaisunsa? Eikö opettaja voisi käydä tehtäviä -ainakin vaikeimpia- läpi taululla?

Itse autoin joskus lapsiani lukion pitkän matematiikan tehtävissä, varsinkin alkukursseissa apu kelpasi. Myöhemmin konsultaatiota ei enää tarvittu. Vaikka laskemisten välillä oli muutama vuosi, tiesin jo toisella kerralla laskun jujun, mitä kysyttiin, ja sitten kolmannella kerralla, muistin jo välivaiheetkin, eli herää kysymys, mihin opettaja tarvitsee ratkaisukirjaa, kun tehtävät on maallikonkin ratkaistavissa ja muistettavissa.

Fysiikan kurssit olivat haasteellisimpia. Niihin olisi tarvittu ehkä ratkaisukirja, ei siksi, että tehtävät olisivat olleet ylivoimaisia vaan siksi, että kirjan teoriaosa ei minusta antanut paljonkaan eväitä vaikeimpien laskujen laskemiseen.
***

Zahirlifen kommentti katso alla on asian ytimessä, koska Turun Sanomien mukaan: ”helposti tilattua opettajan oppaita, jotka sisältävät myös koevastauksia”

Kuten omassa kommentissani paljastin, omaan opettajan koulutuksen ja toimin opettajana vuosien 1989-1999 välillä. Itse laskin itse ”kotitehtävät”, eikä minulla ollut oppaita eikä valmiita kokeita, eikä kouluissa, joissa opetin niitä käytetty. 

Kun lapsemme kävivät alakoulua ja ala-astetta huomasin, että useat opettajat (ei kaikki!) käyttivät matematiikassa valmiita kokeita. Onneksi ylioppilaskirjoitukset ovat olemassa. 

Jos netin käyttö, kuten opetusviranomaiset ilmeisesti haluavat, tulee myös ylioppilaskirjoituksiin, voi vastaukset piilottaa salasanojen taakse omiin resursseihin, ja hakea ”kavereiltaan” vastaukset visaisiin tehtäviin, vai mistä uudistuksessa on kyse internetistä vai intranetistä. Internetin käyttö johtaa ongelmiin, ja intranetin käyttö ei hyödytä.

***
Vastauskirjojen tilaus lienee siis mahdollista ja kannatettavaa, on perheellä yhteistä iltalukemista, ja opettajatkin ehkä laativat uusia kokeita.