Ei yhtään pöllömpi juttu!

Ja taas lisää käsiasioita. Aloitin joulukuussa tekemään näitä pöllölapasia. Syksyllä jo haaveilin näiden tekemisestä, mutta pelotti liikaa. Aloitin siis kirjoneuleiden harjoittelun vasta loppusyksystä. Ensimmäinen pari valmitui ennen joulua, tuo vihreä. Toinen pari viipyi puikoilla sitten kauemminkin, sain ne nimittäin valmiiksi vasta tänään. Väliin sattui niin monta muuta aikataulutettua projektia. 

Noh, ihanathan nämä ovat. Ohje on helppo ja joutuisa neuloa ja lanka on mainiota kirjoneuleisiin. Soljuu puikoilla kuin itsestään. Alkuun tykkäsin enemmän noista vihreistä, mutta kun olen nyt tarkemmin noita katsellut niin oranssitkin alkavat silmää miellyttää. Toiset jätän ainakin itselleni, toiset saattavat mennä lahjakoriin odottamaan sopivaa vastanottajaa. Omani pääsevät aiemmin kesällä neulomani Wurmin kaveriksi.

Tuplapöllöt

Lanka: Wollmeise DK

Ohje: Horatio and Oren (Ravelry)

Koko: Naisen s/m

Muutama tunti talvipäivästä

Onhan tuota talvea jo kalenterissa käyty,
mutta vasta nyt alkoi oikea talvi. Jäätie!

Talven ekat luistelut

Hippaahan sitä piti kokeilla

Remonttireiskat

Remonttiapu :)

Joulupukin tuomat otsalamput todenteossa

Jäälyhtytehtaan tuotosta, valkoisia jätiiliä.
Lisäksi protona yksi kirkas tiili.

Muistakaa pikkulintuja!

... ja omaa vatsaa! :D

Lahjakoriin täytettä

Tein elämäni toisen testineulonnan, tällä kertaa paikalliselle neulojalle. Ninzi haki neulojia testaamaan uutta ohjettaan. Sain siis ohjeet sormikkaille, jotka oli suunniteltu sekä kirjoneuleena että yksivärisinä neulottaviksi. Se olikin mitä sopivinta juuri silloin, koska tarvitsin itselleni ulkoilusormikkaat. Aloitin tekemään kirjoneulesormikkaita 2,75 mm pyöröillä enkä ollut päässyt kuin kolmanneksen sormikkaista kun kaapeli irtosi. Voi että sapetti! Koska halusin kuitenkin saada ajoissa palautetta Ninzille näistä, vaihdoin puikot 2,5 mm puikkoihin ja tein näistä yksiväriset. Ohjeeseen on linkkiä alla. Parasta näissä käsineissä on tuo ihanan pitkä varsi. Monet sormikkaat kun ovat liian lyhytvartisia ohjeen mukaisesti neulottuna. Näissä on juuri hyvä varsi talvikeleille. Myös peukalokiilaan on Ninzi keksinyt uuden, aika mukavasti istuvan vaihtoehdon. Ohje on kirjoitettu naisten m-l koon käsineelle, joten meikäläisen s-koon käteen nämä ovat armotta liian suuret. Siksipä laitan nämä lahjakoriin ja teen itselleni hieman pienemmät. Lankana näissä on bambun ja merinovillan sekoitelankaa. Ihana, pehmeä. Väri ei vaan ole minua itseäni.

 

Hempeilysormikkaat

Lanka: The Natural Dye Studio Chi Sock

Ohje: Ystävänpäivän sormikkaat (Rav-linkki)

Koko: Naisten m/l

Nyt ei jalkoja palella!

Olen aina kärsinyt siitä neulojan taudista, jossa neulotaan ja neulotaan, mutta mitään valmista ei itselle jää. No nyt jäi. Tein joulun alla kolmet eri sukat ihan omaan jalkaan sopivaksi. Eri asia on tosin sitten se, jäävätkö nämä lopullisesti minulle vai lähtevätkö ne eteenpäin lahjana... Ensimmäiset oranssinkirjavat sukat olen neulonut SNY-vaihdossa saamastani langasta. Minähän aloitin nuo jo syksyllä, mutta sitten puikoistani lohkesi kärki ja ne menivät reklamaatiovaihtoon. Puikot kun sain takaisin, niin moni muu homma meni sitten näiden edelle. Lopulta joulunpyhinä päätin tehdä nämä loppuun. Malli on omasta päästä, neulottu varpaista varteen.

Tou-upit

Lanka: SMC Regia Adventure Color 6 ply

Ohje: Improvisoitu

Koko: 38

Kaksi muuta paria neuloutuivat sitten koko joulukuun ajan Neulistin ja Vyyhdin Missä neuloimme kerran... -blogin innoittamana. Jämälankavillasukkajoulukalenterin tuotosta. Lyhyesti idea oli se, että joka päivä neulottiin päivän järjestysnumeron mukainen määrä kerroksia valiten väri blogissa mainitun ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi siis: "Neulo sukkaa A 7 kerrosta päivän kulkupelisi värin mukaisesti". Tarkoituksena oli tulla kaksi erilaista sukkaa yhdessä pidettäväksi. Eli siis eriparisukat. Alkuun nuo sukat lähtivätkin värimaailmoissanasa aivan eri suuntiin, joten sisäinen minäni hermostui siitä ja päätti aloittaa kummallekin oman parin. Tulipahan samalla tehtyä kahdet sukat. Loppujen lopuksi sukista tuli kuitenkin niin yhdessä kuin erikseen pidettävät. Langat ovat nimenmukaisesti sekalaisia sukkalanganjämiä, sisältäen mm. Wollmeisea Twininä ja varressa myös Purena, Väinämöistä, Fabelia, Novitan vanhoja sukkalankoja, Handua, Regiaa... monenmoista. Tykkään.

 Jämikset

Lanka: sekalaisia sukkalankojen jämiä

Ohje: Jämälankavillasukkajoulukalenteri (linkki tekstissä)

Koko: 38

Pikkarit pidetty

Paikallisten neulojien vuotuiset pikkujoulut, eli Pikkarit ovat nyt takanapäin. Ihanaa, hauskaa, mahtavaa, rentouttavaa, voimannuuttavaa oli taas, kuten aina. Aika kului ihan liian nopeasti, olisi tuota voinut pidempäänkin istuskella hyvässä seurassa. Paljon herkkuja, monta ihanaa ihmistä (27 jos ollaan tarkkoja) ja monenmonta pakettia! Pikkareissa nimittäin jaettiin paikallisen Jouluvaihdon paketteja, joululahjoja sekä arpajaispalkintoja. Itse toimin tänä syksynä emona vaihdossa, koska rahkeet eivät riittäneet siihen osallistumaan. Mukavaa hommaa tuo emoilukin. Omassa joululahjapaketissani oli kaksi kerää Dropsin Fabel Printiä pehmeän violetin sävyssä sekä tummaa luomusuklaata, nam! Arpajaisista voitin Kuuman Tanssin... vähän arvuuteltiin kenen kanssa sen saan tanssia. :D Kyseessä on tosiasiassa herkullinen mate-juoma, jota minulla on ollut aiemminkin kaapissa muutamaan kertaan.

Muutama päivä sitten hain myös postiin saapuneen SNY-vaihdon viimeisen paketin. Lähettäjä ilahdutti minua jälleen, aivan uusia asioita oli paketti pullollaan. Herkkuja siellä oli kolmenlaista; luottoherkku-Merkkareita, jouluteetä (jota en ole vielä koskaan päässyt maistamaan) sekä toffeekonvehteja. Parini hieman mietiskeli, mites suklaan kanssa käy. Olin nimittäin ilmoittautumislomakkeessa ilmoittanut, että suklaa ei kuluu meikäläisen ykkösherkkuihin (paitsi tumma versio). Mutta ällös huoli, kaikki missä on toffeeta on herkkua! Paketissa oli mukana myös 2,5 mm Addin puikot sekä helmiä helmineulontaan. Nuo puikot kyllä tulivat mainioon aikaan, tarvitsin nimittäin 2,5 mm puikot erääseen testineuleeseen ja molemmat varastossa olevat sen koon puikot ovat kiinni Jämälankavillasukkajoulukalenterissa (josta juttua seuraa sitten joulun jälkeen). Lankoina oli kolmea eri lankaa! Mieletöntä. Tuttuna lankana oli ainoastaan tuo Fabel, aivan uudessa värisävyssä kuitenkin. TeeTeen Pallas on minulle aivan uusi tuttavuus, kuten myös Dropsin Delight. Näistä on hyvä tehdä asusteita talveen. Ihan mielettömän hyvin olet parini tämän vienyt läpi, hyvä mieli on ollut jokaisen paketin ja välimuistamisen jälkeen. Ja tokihan henkilöllisyyteesi paljastit myös, eli kiitos Hepon. <3

p.s. hieman arveluttaa minkälaisilla hakusanoilla blogiini eksytään tuon otsikon perusteella... :D

Pakko saada valmista

Minulle iski viime viikolla kauhea tunne ja ahdistus. Teen ja teen, mutten saa mitään valmiiksi. Eritoten neulomusten suhteen. On kakkosen puikkoja, kirjoneuletta, villahousuja, huiveja... "ei mitään kivaa ja nopeaa". Eräänä iltana en sitten enää kestänyt tuota turhautumista ja poimin lankalaatikosta paksunpaksua lankaa ja siihen viitosen halot, ei kun puikot. Vähän aikaa pyörittelin niitä käsissäni ja mietin mitä ihmettä niistä tekisin. Lopputuloksena lapset saivat itselleen talvihatut. Ovatpahan ainakin lämpimät eikä viiman pitäisi päästä läpi. Niskassa on pidempi läppä. Mallia katsoin hieman netistä, mutta modasin sitä jonkinverran, en nimittäin ole ainaoikein-pinnan neuloja. Noihin pitäisi tulla myös leuanalusnauhat, mutten niitä näille isommille lapsille enää viitsinyt tehdä. Allehan tulee siis kypärämyssy jokatapauksessa. Lankana käytin jämiä omasta Simple Sprinkle -huivistani. Pienemmän pipon tein samana iltana, toisen pari päivää sitten. Parin tunnin homma per hattu. Jeps, ahdistus selätetty.

Raitaa ritareille

Lanka: Cascade 128 Wool

Ohje: Knitted child's hat (Living Crafts Blog)

Koko: 3-4v ja 5-6-v

Arkista aarteenetsintää

Muutama vuosi sitten tutustuin Geokätköilyyn netissä. Silloin se tuntui hurjan hankalalta ja monimutkaiselta ja jätinkin asian sikseen odottamaan parempia aikoja. Noh, ne ajat ovat tulleet. Ollaan jälkikasvun kanssa käyneet koluamassa lähialueita kätköjen toivossa. Tähän mennessä loggauksia on saatu tehtyä kolmeentoista kätköön. Hyvä me!

Lyhyesti; Ajatus kätköilyssä on siis etsiä ympäri maailmaa kätkettyjä geokätköjä. Niitä on sekä kaupungeissa että metsissä. Yleensä kätkö on vedenpitävä muoviastia, koon vaihdellen filmirullan kokoisesta ihan reilunkokoisiin, useamman litran vetoisiin astioihin. Sekä kätkön vaikeusaste että maaston vaikeusaste on kerrottu kätkön kuvauksessa. Sitten kun kätkön löytää, se "logataan" lokikirjaan. Eli kirjataan päiväys ja kätkön löytäjän nimi tai nimimerkki. Osassa kätköjä on kätköstä kätköön kiertäviä esineitä tai vaihtoesineitä. Niiden kuljettaminen tai vaihtaminen on vapaaehtoista. Itse en ole siihen leikkiin (vielä?) ryhtynyt. Lisätietoa löytyy mm. sivustolta https://www.geocaching.com/ .

Itse tuohon olen jo koukussa, täytyy tunnustaa. Koukussa siten, että kun yhtä kätköä lähtee etsimään, niin heti tahtoo etsiä "vielä yhden" samalla reissulla. Mikäs siinä, raitista ilmaa ja aivotyöskentelyä. Sekä lapsille että aikuisille, sekä sopivissa maastoissa myös koiralle. Aikaslailla mukavaa ajanvietettä.

Alla kuvia tämänpäiväisestä aarteenetsintäreissusta, kuten lapset sitä nimittävät. 2,5 tuntia noiden alamittaisten kanssa meni tänään metsässä pyöriessä. Tuloksena oli neljä löydettyä kätköä Puijon alueelta ja hyvä, ulkoillut olo. Kyllä kelepaa.

Varusteet valmiina.

Eipä näkynyt paljoa muita kulkijoita.

Alueen lihaskuntolaitteille löytyi uusiakin käyttötarkoituksia.

Siellä ne, lasten määränpäät.

Kiinni oli.

Eino oli rieuhunut ihan tornin kupeessakin.

Tuosta ne hurjat hyppäävät, hui!

Pienempi mäki riitti meille.

Ympäristö on kyllä aivan loistava ulkoiluun.

Lopuksi lämmintä kaakaota ja proteiinitankkaus. Piparit katosivat jo kuvasta.