Muistoja vauva-ajalta

Olen säilönyt yhtä 62-senttistä liivimekkoa tuunattavien vaatteiden laatikossani sillä ajatuksella, että siinä oleva kuva on kiva ja siitä voisi jonain päivänä tehdä jotain. No, se päivä oli viime viikolla.

Kun aloitin tämän edellisessä postauksessa mainitun velourien hävityskamppanjan, niin huomasin, että ensinnäkin kaksi eri velourpalaa saa oivasti riittämään Pikkusiskon kokoiseen tunikaan. Ja mikä parasta, vauva-ajan liivimekon maatuskakuvakin sopii tähän yhdistelmään oikein mainiosti.

Tässä tämä alkuperäinen.

Piirsin Little Lamb-kaavasta seuraavan koon ja muokkasin sen vanhan tottumukseni mukaiseksi tunikamittaan. Tällä kertaa kuitenkin laitoin aavistuksen pussitusta helmaan ja hihoihin kuminauhojen avulla. Aika kiva tuli ja tätä voisi jalostaa eteenpäinkin! (Eli siis esimerkiksi suunnitella pussitus jo kankaan leikkausvaiheessa...).  Tuttua kauraa muille, mutta itsellä on jäänyt pussihelmat tähän saakka toteuttamatta.

• Kaava: Little Lamb (OB 4/12) muokattuna
• Koko: 110 cm 
• Kankaat: Kaapin kätköistä

Hello Kitty pelastaa

Pengoin kangaskaappiani teemalla velourit pois! Vaikka periaatteessa tykkään velourista kankaana, niin silti se tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta. Tai ainakin kaikki oman kaappini velourit tuntuvat. Mutta koska nyt on vielä keskitalvi, niin lämpimiä mekkoja tai tunikoita voisi olla Pikkusiskolla muutama enemmän.  

Tästä musta-vaaleanpunaraitaisesta velourista sai yhdistelemällä tehtyä tunikan. Siitä lisää tuonnempana. Mutta päätin tuhota loppupalaset vielä samoin tein ja ne riittivätkin juuri sopivasti keväpipoon ja tuubihuiviin, joka on kaulaa vasten tarpeeksi tiivis ihan yksinkertaisena. Mutta tuomiona oli Pikkusiskolla, että en tykkää, koska siinä on mustaa. No, onneksi löysin kätköistäni kaksi Hello Kitty -kuvaa, jotka pelastivat tilanteen! Siltikään en ole ihan satavarma, että suostuuko neiti näitä ikinä käyttämään. Mutta sainpahan silti tämän velourin kerralla pois kaapista. Aika laiha lohtu tosin... ;D

Keväisen vihreää ja muistoja melkein toteutuneesta matkasta

Törmäsin lankakaapissani yli kaksi vuotta sitten aloitettuihin tossuihin, jotka olivat jääneet jostain syystä kesken. Muistaakseni ne olivat alunperin tarkoitettu joululahjaksi, mutta eivät ehtineetkään valmiiksi, joten innostus lopahti siihen. Ensimmäinen tossu oli viimeisteluvirkkausta vaille valmis ja toista oli tehty pari senttiä.

Nyt sitten tässä nykyisessä (vai hetkellisessä?) neulevimmassani tein tossut valmiiksi asti. Tähän työhön sai taas upotettua ikivanhoja Novitan jämälankoja kivasti viimeistä metriä myöten. Tykkään kyllä tästä mallista, vaikka kantapäätä pitää vähän nostaa, jotta tossut pysyvät hyvin jalassa. Olen tehnyt jo aiemmin yhdet vastaavat tossukat ja heti näitä kutoessa tuli mieleen suuri pettymys lähes viiden vuoden takaa, kun emme päässeetkään nousemaan Italian koneeseen pahan mahataudin takia. Silloin tein tossut matkaa varten, kun tiesin, että määränpäässä olisi ollut kylmät kivilattiat...

• Malli: AnniKaisen tossukat
• Langat: 2 x Novitan 7 veljestä ja 1 x Novita Rose Mohair
• Puikot: 5,5 mm ja viimeistelyyn koukut 3,5 ja 5 mm

Apua. Kenelläkään Novitan Luxus Alpacaa?

Pakko vielä tätäkin kautta kysellä, kun Ravelryn kautta ei ole tärpännyt. Eli luulin neulovani lapaset vajaasta kerästä Novitan Luxus Alpacaa, mutta ei onnistunut. Lapasista jäi tekemättä puolet toisen lapasen kärkikavennuksista ja molemmat peukut. Sattuisiko kenelläkään olla myytävänä pientä nöttöstä tätä lankaa? Kovin isosta määrästä ei siis ole kyse. Väri taitaa olla Kaarna (?), tai ainakin se on tuollainen tumma ruskea ja vähän meleerattu.

Olisin todella kiitollinen, jos joltain löytyisi! Tai edes jotain tummanruskeaa suurinpiirtein samansävyistä ja -vahvuista. :) Ei hirveästi huvittaisi räjäyttää näitä alkutekijöihinsä...

Räikeän retroinen kotoilumekko

Pehemiän rupupussin mukana tuli syksyllä metrin verran tätä hyvin retroista joustofroteeta. Pitkään pyörittelin kangasta kädessäni ja mietin, että mitä ihmettä siitä voisi tehdä! Lapsista kumpikaan ei näytä tykkäävän oranssista väristä, eikä se ole enää nykyään omakaan suosikkini vaatteissa. Samaten joustofrotee materiaalina ei ole enää minusta kovin kiva, eikä myöskään retrokuviot. Eli aika plääh-kangas näin äkkiseltään.

Mutta sitten hokasin, että kotimekkohan siitä tulee! Meillä on kotona aika kylmät lattiat, joten minulla vilukissalla on monesti todella kylmä, vaikka sisälämpömittari sinänsä näyttäisikin ihan inhimillisiä lukemia. Kotimekot ovat sen vuoksi ihan parhautta, että saa reidetkin lämpimään. Joten joustofrotee materiaalinakin sopi tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Ja mitäs se haittaa, että kotona hiippailee näinkin räikeissä väreissä! :)

Mekko valmistui omalla raglan-kaavallani ja pitkähihaisena tottakai näin talvella. Rinnan alle laitoin taas totuttuun tapaan poikkileikkauksen ja pienen rypytyksen. Helma ulottuu juuri polven yläpuolelle ja viime hetken lisäyksenä tikkasin vielä taskutkin, jotta saa puhelimen kulkemaan mukana. Olisin halunnut alunperin tähän jonkun kivan pystykauluksen, mutta kangas ei siihen enää riittänyt. Kaavan suhteen vaan tuli nyt tällä kertaa fiilis, että se on nyt nähty, ja voisin lähteä etsimään itselleni uutta muokattavaa raglan-kaavaa. :)

Pino paitoja, osa II

Viime vuoden puolella aloitettu paitasavotta on nyt tältä erää valmis. Tosin, kankaita ja ideoita vielä jäi, joten saapa nähdä, kasvaako pino vielä lisää. Täytyy sanoa, että nyt on kyllä viime aikoina ollut tarjolla tosi kivoja kankaita pojillekin! Tälläkin hetkellä nettikaupoissa olisi vaikka mitä houkutuksia, mutta ehkä pitää pitää hetki taukoa ostelussa.

Koko pino käsitti siis yhdeksän uutta paitaa, viisi niistä tässä uudessa erässä. Nämä ovat nyt kaikki samalla kaavalla (More Gray) koossa 122 cm. Tämä on vaan niin hyvä kaava meidän Pojalle, että muiden kaavojen kokeilujen jälkeen palaan aina tähän.

Ja alla iloinen omistaja talvisen päiväkotiaamun valossa. Ihana muuten jo ommella tämän ikäiselle, joka oikeasti on valmistuvista vaatteista jotain mieltä. Nämä paidat olivat kaikki hittejä vanhojen autojen paitaa lukuun ottamatta. :)