Sunnuntaina suloista säätä ja tuunausta

Hiljaiselo tyssäsi sitten sunnuntain kauniiseen säähän. Ulos oli päästävä ja rinteeseen...pulkkamäkeen -  paikalliseen lasketturinteeseen. Käytiin siellä ennen paikan aukeamista varsinaisille laskettelijoille, joten koko rinne oli meidän privaattikäytössä.

Hullun hommaa sanon minä! Kavuta laskettelurinnettä (vaikkakin tosi pientä sellaista) pulkan ja liukurien kanssa edestakaisin *no huh, mulle riitti 1 kerta* Oli nimittäin taju lähteä ;DD

Mutta pojat jaksoivat, joten kuinkas muuten kun lasten ehdoilla oltiin. Äityli istui rinteen puolivälissä jonkinmoisen lumilautailutelineen päällä ja naureskeli muiden vauhdille. Sää oli mitä ihanin ja kyllä se tuo valopallo jo hehkuttaa lämpöään, kun sillä päällä on.

Mäki ei ole tosiaankaan suuren suuri, mutta pulkkamäeksi mitä mainioin.
Kunpa vain ylöstulokin olisi tällaisille rinteenkäyttäjille helpompaa ;D

Kotiin tultua iski tuunauskärpänen ja pari kierrätyksestä löytynyttä lautasta sai uuden ilmeen:

Nämä ovat olleet jonkinmoisia palkintolautasia.
Oikeanpuoleisessa luki: II p. Yli-ikämiehet ;DD
Made in Sweden ja materiaali jotain metall-silveriä ainakin takana olevan tarran mukaan.

Ei muuta kuin päälle uusi kuosi ja taakse ripustuskoukut, niin uudet seinätaulut ovat valmiit.
Vasemmalla: KappAhlin Vintage Stories -malliston lappunen ja oikealle Wanhasta Aliinasta ostettu kellotaulu, johon löytyi kätköistä viisaritkin. Aika ei liiku, mutta haitanneko tuo välillä ;D

Nyt on sauna lämpiämässä ja taidankin lähteä katsastamaan missä asteissa mennään nyt.
Lämpöä luihin ja ytimiin, niin kyllä kelpaa maanantain taas aloittaa (*hullulla hullut luulot*)
Viikko vielä ja sitten alkaa täälläkin (hiihto)loma.

Voikaa hyvin ! 

Löhöilyä lauantaina

...tai taitaa mennä koko viikonloppua samoilla linjoilla. HirRRveän kamala viikko töissä takana... Mitäh...MITÄ...TÄ...TÄ!

Tänään piipahdettiin miehen kanssa Sofiantuvan alennusmyynnissä ja mukaan tarttui tämä kaunokainen:

Karkit piiloon, mutta vanhat "tuunatut" kahvilusikat saavat kunnian näin alkuun ;D

Kierrätyksestä löytyi yhtä sun toista, mutta tämä lasinen voirasia oli ehdoton ykkönen siltä saralta:

Alunen on aikaisempi löyty kierrätyksestä.

Pörrin lailla seuraan hänen karvaisuutensa esimerkkiä ja jatkan rauhalliseen tyyliin ;D

Mä yritän nukkua....

Uskotko ?

Mua niin väsyttää! Mene pois...

Mä NUKUN nyt!

Vieläkö sä oot siinä ?!!

Ei oo totta!

Hyvää yötä *piste*

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Strömsöilyä

Ensinnäkin SUURKIITOKSET ihanista ystävänpäivätoivotuksista kaikille kommentoijille edelliseen postaukseen !! Olette parhaita ♥♥♥

Strömsö on sellainen ohjelma, joka on aina katsottava (tai ainakin nauhoitettava, jos ei muuten ole TV:n äärellä). Niinpä taannoinen vanhan puutarjottimen tuunausidea oli pantava kokeiluun heti, kun sopiva tarjotin sattui kohdalle.

Olin jo pitempään miettinyt, että olisi hauskaa tuunata puhtaan valkoinen "koulu"tarjotin vaikka decoupage -tekniikkaa käyttäen serveteillä, mutta tämä kangassysteemi oli ehdottomasti nopeampi tapa.

Sekoitin siis liimaa ja vettä: 2 osaa liimaa, 1 osa vettä.
Leikkasin vanhan pellavatabletin sopivan kokoiseksi ja silitin siihen tuttuun tapaan silityskuvat.
Sitten vain tarjottimen pohjaan liimaa ja kangas aseteltiin sopivasti tarjottimelle ;D Kangas oli sen verran ohutta, että imaisi suurimman osan liimasta läpi, mikä taas helpotti seuraavaa vaihdetta:
Taputtelua ja töpsöttelyä kankaan päältä...
Ja eikun kuivumaan (meni yön yli kevyesti :D)
Ylimääräiset reunat leikataan pois ja viimeistelyä pitseillä. AVOT! Tällainen töpötys siitä sitten tuli:

Jep, näitähän voi tuunata olan takaa ja jälleen mielikuvitus on rajana. Jos haluaa tarjotinkäyttöön, kannattaa lopuksi "voidella" kunnon lakkakerrokset päälle, mutta tokihan tämä versio meillä menee  koristeeksi...seinälle tauluksi yms. Mukavaa puuhaa oli eikä vienyt paljon aikaa, suosittelen lämpimästi! Paremmat ohjeet saa varmaan Strömsön sivuilta netistä....

Pientä paussia pukkaa näihin postauksiin välillä, ei voi mitään... Mutta yrittäkää kestää, kyl' mää täällä oon ja tassunmerkkiä aina jättelen, kun ehdin! Työ haittaa harrastusta, mutta tällä hetkellä mennään taas niin lujaa, ettei vain yksinkertaisesti pääkopasta löydy aina uutta postattavaa ;D

Talvista viikonalkua kaikille lumimyräköistä huolimatta!
Kyllä se kevät sieltä tulee!

♥Special Day♥

Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä,

eivät lyhennä matkaa,

mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea!

On se niin ihanaa,
kun voi ystävän kanssa aina
välillä olla ihan nokikkain,
parantaa maailmaa,
puhua suunsa puhtaaksi
ja sitten taas kevennetyin
siivin jatkaa lentoaan!

ILOISTA
YSTÄVÄNPÄIVÄÄ,
juuri Sinulle!


Toivotteleepi Aseman laidan väki aina Pörriä myöten.

Alkaisko Hemuliksi vai....?

Älkää sanoko mitään.... Huusin (heräostoksen pitkästä aikaa) huutiksesta jonkin sortin vanhan kasvienkeräilylaukun. Peltisen, sellaisen ihanan, jonka voi kenties nahkaremmissä ripustaa kuistille roikkumaan täyttäen nuo lokerot joillain ihanilla kasveilla... Vai mitä olette mieltä? Tässäpä kuvaa:

Molemmilla sivuilla on kiinnikeet ilmeisesti remmiä varten ;D

Tuunata en sitä aio, sillä aivan puhtaasti sijoitan sen kesällä ulos. Minusta se on ronskin kaunis noinkin. 

Palaan vielä taannoiseen ostokseeni kotikirpparilta, nimittäin vanhaan amerikkalaiseen myrskylyhtyyn. Sekin on minun mieleinen kovasti: kamalan ruosteessa, mutta jotain siinä on! Olisittepa nähneet, kun tarrasin siihen kiinni sen nähtyäni... Vilkuilin ympärilleni sitten hämilläni: Eihän kukaan nähnyt, kun rystyset valkoisen puristin sitä ;D Satuin muuten näkemään lähes samanlaisen MJ:n This is it TV-pätkässä, osassa, jossa kuvattiin Thrilleriä...Jep, jep! Mä niin tykkään siitä (tai ruosteesta...). Se sai paikan peilin yläpuolelta ja siitä lähti sellainen kamala retrokristallipläjäys pois. Johan helpotti;D

New York, USA lukee kannessa ja lasissa.

On se puunattu, mutta ruoste on ja pysyy *huh*

Valothan siihen voisi viritellä, mutta annetaan vanhuksen vain olla.

Eräästä antiikkiliikkeestä lähti viikonloppuna mukaan sitten tämmöinen, jota meillä ei vielä olekaan, mutta joka pitää jokaisessa kodissa (ainakin naisella) olla...

Kovin oli lyhyt malli ;D Mutta niin on vaatteiden pitäjäkin, joten no hätä...

No, tottakait piti tekstiä tunkea siihenkin...

No, ehkä mä laitan siihen roikkumaan jotain lyhyempää. Onhan tuo kauheen näköinen tollasena *heh*

Sitä miettiessä, painun aamulla työmaalle ja aloitan viikon eka päivän koulutuksessa, huilaan päivän (töissä) ja jatkan taas eri koulutuksessa... No, saahan sitä yrittää tähän kaaliin sisäistää vielä jotain uutta näillä päivillä....toivossa on työnantajan hyvä elää ;D

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille !

Mi-auuuu

Lauantai-illan ratoksi(?) laitan kasan kuvia pahvilaatikoiden tuhoajastamme. Tyhjä laatikko lattialla löytää kyllä heti "asukin" ja mieletön silppuaminen alkaa...

Tää pitää testata, onko hyvä(ä)...

Pakko kaataa, että pääsee lähemmin tutustumaan...

Nyt on hyvä, mä meen tänne...

Oo-kei, joku nosti mut pystyyn... Mitä!? Huomasiko ne minut?

Ai, ne on liikkeellä taas niiden kameroiden kanssa *plaah*
Toinen toisella puolen...

Mitä ne heiluttaa tuolla ylhäällä?

Menkää pois! Tää on mun laatikko!
Auttaiskohan kielen näyttäminen...

Päivän touhuista hieman kuvaa ;D Rennosti on oltu ja nautittu lauantaista.
Tuhkaimuri on ollut tarpeen...

Lämmintä lauantaita kaikille teille sinne ruudun taakse! 

Matkalla töihin

Työmatkani on n. 400 m, joten matkaan menee huimat viitisen minuuttia. Mietin yksi aamu kävellessäni reittiä kameran kanssa (tarkoituksena kuvata töissä vähän tiloja), että mitä mielenkiintoista osuu tuon lyhyen matkan varrelle. Pari historiallista rakennusta ja kauniit pakkasmaiset kadut, eipä ihmeempiä.

No, napsin joka tapauksessa pari kuvaa, sillä enempää en ehtinyt ;D

Tästä lähdetään. Bye, bye naapuri!
Asema rakennettu 1904, kun ratayhteys Kajaanista Iisalmeen valmistui.
Takuuvarmaa jugendia ;D

Käännytään ympäri ja jatketaan matkaa oikeaan suuntaan.

Ensimmäinen tienylitys, vastaan tulee maakuntamuseo. Museo joka toimii 1926 valmistuneessa tukkuliikkeen kiinteistössä. Näyttelytiloja 2 kerroksessa, kokoelmissa n. 20 000 esinettä.

Museon piharakennusta.

Sissilinna jossa toimii nykyisin kaupunginteatterin pieni näyttämö.
Valmistunut 1905 seurain- ja kokoustaloksi, siinä on aikoinaan toiminut matkustajakotikin.
Jugendvaikutteista nikkarityyliä. Suojeltu asemakaavalla.

Tästä eteenpäin vain tylsiä kerrostaloja ja Citymarket, joten jätän niiden kuvaamisen ilon muille. Nämä kuvat ovat viime viikolta, joten lumenmäärä on kuvissa paljon pienempi kuin mitä se nyt on.

Töihin mentyä kamera oli niin jäässä, etten saanut kuin pari kuvaa ulkoa, joten ne tärkeimmät jäivät sitten seuraavaan kertaan ;D  

Lyhytaikaista oli meillä tämän viikon "hellejakso", maanantaina -13 astetta ja kamalasti lunta,  tiistaina pakkanen kiristyi tunnin sisällä -12 asteesta -19 asteeseen ja jatkoi nousuaan koko päivän...

Sittemmin ollaan menty mieluimmin lähempänä -30 kuin alle -20 asteessa. Eipä paljon naurata ;D

Näillä silti mennään ja toivotetaan kaikille oikein ihanaa torstaita!
Pakkaskeleillä auringonpaiste piristää onneksi mieltä!

Värjöttelyä, lämmittelyä ja tuunausta

Sunnuntaiaamuna mittari oli vielä -35 asteessa, mutta tänään on jo helle, -13 astetta ;D Toivotaan, että ne kovat pakkaset nyt olivat sitten tässä *koputan puuta*

Sunnuntai kului tiiviisti sisätiloissa uunien palaessa "täysteholla", touhuten kaikkea sitä, mistä vapaapäivät on tehty eli tuunatessa:

Muistanette varmaan nämä ostokset ?!
Pari niistä sai kohtalokseen kokea armottoman tuunauksen
(uskokoon ken haluaa ;D

Jotain piti tehdä...

Ruostunuthan se oli jo valmiiksikin, mutta lisää, lisää...

Rumahan se on, mutta muutakaan en keksinyt..

Vaateharjat ovat ihan näppärä keksintö, mutta nuo vanhat ovat niin kamalan värisiä, joten:

Ja jottei kenelläkään jäisi epäselväksi, mitä tällä voi harjata...

Mies valmisti studioonsa uuden soittopelin, cajonin. Akustisen rummun, jonka alkuperä taitaa olla kotoisin Perusta. Omaa, nykyaikaista ilmettä pintaan, joten with this he'll rock:

 

 
Ja lopuksi vielä Pörrimäisen lämmin asento, ainut varmaan, missä tarkeni viettää sunnuntaipäivää ;D
Kaunista ja "lämmintä" viikonalkua kaikille tänne kurkkaaville !

Viikkopostausta ja höpinöitä

Kylmä rintama on pysynyt paikallaan, mutta toivottavasti alkuviikosta hellittää *hurrr-r* Mittari näytti aamulla kahdeksan aikaan -33 astetta, mikä on aivan liikaa saadakseen minuakaan kirpparikierrokselle. Ei muuta kuin uunit tulille ja töppöset jalkaan, jospa tämäkin allaoleva alkaisi näyttää sulamisen merkkejä:

Kuva otettu sisäpuolelta...

Paukkupakkaset alkoivat heti alkuviikosta, eikä loppua vielä näy... Kuopuksella alkoi nenä vuotamaan jo viime viikonloppuna ja puolessa välissä viikkoa nousi sitten kuumekin. Oltiin sairasvuoteessa loppuviikko. Tekemistä piti keksiä touhukkaalle 9-vuotiaalle, jotain rauhallista sellaista. Yritin päikkäreillekin saada hänet päivisin, mutta tuo pihkuran pikkumies karkasi vuoteesta heti kun äidin silmä painui kiinni ;D Että se unista, joten huivintekoa sitten kehiin.

Olen aina ollut saamaton neulomaan (koska en osaa), mutta työkaverini tehtyä minulle ihanaisen huivin ja jättäen loppulangat meidän käsiin (KÄÄK! Mitä MÄ teen loppukerällä...), oli pakko ryhtyä kokeilemaan.
Nii-in ja se kokeilu jäi minulle tosi vähäiseksi, kun kuopus kaappasi työn lähestulkoon käsistäni ja alkoi touhuta ;D Tässäpä muutama kuva projektista:

Nenä vuotaen jälkeä syntyi.
Ei huolta...Bepanthen auttaa ;D

"Tää on mukavaa!"

Valmis huivi !

Minä sitten joutessani siivoilin ja järjestelin tavaroita paikasta toiseen...

Keskimmäinen hylly sai uudet (mutta vanhat) asukkaat.

Siihen mahtuu vieläkin jotain...

Bistro -kyltti löysi sijan ruokailuhuoneesta. Oikealla keittiöön johtaa tie...minkä kylttikin jo kertoo ;D

 Pörri ikuistettiin taas kehyksiin. Paketissa olleet kehykset löytyivät (kas kummaa) kaapin kätköistä...

Peili takana on kirppislöytö. Samantyylinen isompi 70-lukulainen löytyy meiltä täältä.

Ruokailuhuoneessa ei edelleenkään ole verhoja, niin kaunis on tuo kevätaurinko, että antaa sen nyt tulvia kunnolla sisään! Kaapin päältä raivasin muutaman tavaran siis astiahyllyyn ja uudet löydöt löysivät tiensä tilalle:

Valkoinen joulutähti saa vielä koristaa kaapin päällä. Ja sehän kestää kyllä ;DD

Radion edessä puutarhakenkä odottaa kesää ja kukkia.
Se on ihana ripustaa sitten aikanaan kuistille roikkumaan.
Valkoinen Jeanne D'arcin kynttilänsammutin nojaa rauhassa vieressä.
Molemmat löytöjä Sateenkaareentaa-puodista.

Mä lähden lisäämään pökköä pesään ja toivottelen kaikille aurinkoista helmikuun ekaa lauantaita!

"Ei mulla oikeesti oo näin kylmä...uskottehan ;D
Ne vain tykkää paketoida mua..."